Pöllökumpu
Kansallisaarteita

Avvakuum

VH21-101-0008 | meriitit
Rotu, skp	Venäjänratsuhevonen, tamma
Syntynyt	15.09.2016 RUS, Alisha Balkof
Omistaja	SissiP (VRL-09562), Pöllökummuntila
Väri, säkä	Musta, 168cm
Koulutus	ko. GP, re. 90cm, ke. -

Ava tuli minulle ensin ratsutukseen ja sitten kilpailutukseen Venäjältä. Kun kasvattaja olikin halukas myymään tamman, niin tein siitä heti ostotarjouksen. Kilpailukykyisen tamman mielialan vaihtelut eivät tehneet siitä helppoa hevosta ratsastaa eikä myydä, joten minun edullinen tarjoukseni meni läpi ja kiukku tamma jäi tuttuun karsinaansa. Susa ei tästä ostoksesta niin onnellinen ollut, sillä odotti jo Avan lähtöpäivää puunaammalla sitä ja pesemällä jopa auton. Hän oli jo tarjoutunut viemään tuon kopissa aina kolistelevan tamman vaikka Venäjälle asti kesälomallaan. No kuitenkin Paula ja Helen, olivat hyvin tyytyväisiä potenttiaalisen hevosen talliin jäämisestä. Onneksi löydettiin myös hankalaan käytökseen syyt ja apua, mutta ei tamma täysin ole päässyt eroon huonoista tavoistaa.

Ava on hyvin tammamainen ja kilpahevonen isolla k:lla, joka tietää kyllä paikkansa ja oman arvonsa. Hoitajat ovat joskus helisemässä sen kiukun puuskien kanssa, joskus sille on vain liikaa viheliäs tuuli niin vintillä alkaa kilistä, toisinaan se ei myrskystäkään tahtoisi pois tulla. Avalla ei ole kovinkaan suurta kunnioitusta ihmisiä kohtaan, mutta tiettyjä ihmisiä kohtaan sillä on kuitenkin suuri kunnioitus ja he voivat tammaa taluttaa pikkusormella, muiden käyttäessä ketjuliinaa. Varustaessa saa hiukan miettiä miten itsensä asettelee, ettei saa hampaasta. Etenkin kengittäjät olkoot varuillaan, sillä Ava ei pidä kenkien niputtelusta ja varsinkaan jos kengittäjä työntää hanurinsa hammasrivistön eteen.

Ratsastaessa tammaan on paras tutustua, se kaipaa rentoja kävelyretkiä. Vaikka se on hiukan reaktiivinen maastakäsin, niin selästä se kävelee kuin vanha työhevonen aisojen välissä. Kuitenkin kun töitä aletaan tekmään niin tutut ratsastajat saavat Avasta esiin sen sopivan reaktiivisuuden. Vieraat ja iso liikkeiset ratsastajat saavat tamman jännittymään ja kiukuttelemaan. Se on herkkä pukittelemaan etenkin kootussa laukassa ja vaihdoissa, lisäksi piaffessa se saattaa potkia ja pysähtyä pyrkien poistumaan taakse. Rauhallinen tasainen ratsastaja voi nauttiakin Avan kanssa treenaamisesta. Saa kehuja valmentajilta silloin kun on rento. Ei reagoi juurikaan ulkoisiin tekijöihin, mutta jos ratsastajalta menee pasmat sekaisin, niin Ava alkaa vilkuilemaan kyllä ympäristöä. Maastossa tamma on rennompi, joten jos alkaa treenit hiertämään, niin ei muutakuin gramaanit matkaan ja baanalle. Ihan ilman mitään ei kannata kokeilla mitään revittely maastoja. Hypätessä vain pehmeä kätinen ratsastaja pärjää. Ava hyppää ihan isojakin esteitä, mutta se on vain radalla super vaikea hallita kiukkukohtauksien takia. Se voi vain jäädä keulimaan portille tai kaarteeseen, jolloin tilanne on vain rauhoitettava ja saatava homma eteen päin.

Sukulaiset ja varsat

	t. Sibilla Sova	s. 01.01.2017	isä Black Lagoon
	skp. Varsulin Niminen	s. 00.00.0000	emä/isä Toisen Vanhemman nimi

Kilpailut ja päiväkirja

03.05.2016 Virallisesti tiimin 439 sanaa, kirjoittanut omistaja

”Susa, kerää kaikki yläkertaan pikakokoukseen ja kahville”, soitin tallimestarille toimistostani. Vedin kevyen punaisen tuulitakin päälleni ja sujaitin punaiset hollannikkaat jalkaan. Piha on ollut jo hetken sula ja kuivakin, vaikka silloin tällöinhän täällä sataa rakeita ja ties mitä. Kuitenkin pihan kevät työt ovat edenneet hyvin ja isoimmat muutostyöt on saatu valmiiksi.

”Huomenta kaikille ja anteeksi että pääsin nyt vasta palaveriin. Aamupalaveri tuli hyvin hoidettua ilman minuakin, mikä on hyvä koska kilpailukausi alkaa olemaan käsillä ja olenkin aamun suunnitellut kilpailukalenteriamme sovitellen sinne omat kisat ja ulkopuoliset kilpailut. Ja olen hoitanut myös muutaman hevoskaupan. Muutama hevonen lähtee pois ja muutama jää, ehkä jopa uusiakin. Tiedän ettei Susa varsinaisesti riemastu, eikä moni muukaan, mutta olen ostanut Avan kilpa- ja siitoskäyttöön. Ottaen huomioon miten hyvin se on tänne asettunut jarauhoittunut niin haluan antaa sille mahdollisuuden. Toivottavasti moni ei irtisanoudu tämän takia, sillä vain tämä tiimi takaa sen turvallisen käsittelyn vaikkei se ihan hirviökään ole”, lauseeni keskeytti Susa.

”On se, tänäänkin mekalsti aamulla ja hampaat sieltä ensimmäisenä tuli vastaan kun heinää nosti karsinaan. Mutta onhan se toisaalta hieno ja hyvä hevonen mutta tuohon ruokailuun on keksittävä joku toinen keino että laitetaanko heinät verkkoon ja heitetään pussi aina kaltereiden yli karsinan puolelle, mutta yhdenkään harjoittelijan kättä en halua enään parsia”, Susa totesi osoittaen uusinta harjoittelijaa joka oli tänään ensimmäistä päivää viikon sairasloman jälkeen töissä kun Ava oli tervehtinyt tulokasta ensimmäisenä päivänä.

”No, opinpahan ettei kaikkii eden hyvän ja kiltin näköisiin hevoihin voi luottaa”, Sonja tuo parsittu harjoittelija tokaisi naurahtaen. Pakko myöntää että likalla on ainankin asenne kohdillaan.

”Jos kellään ei siis ole mitään hengenhätää niin miettikää yhdessä keinoja arkenne helpottamiseen minä autan kyllä taludellisesti, mutta en ala sotkemaan meidän hyviä välejä tamman kanssa. Se on nainen ja naisia joskus ahdistaa”, totesin jatkaen ”Mutta kevät töitä alkaa nyt olemaan pelloilla, joten maneesien ja kenttien huollot jää nyt tallihenkilökunnan vastuulle. Pojat laittavat tänään ison kentän pohjan kuntoon ja sitten huomenna olisi kuidun levittämistalkoot. Lisäksi käyn tänään ostamassa uusia harjoja ja luutia sekä pari lapiota, niin saadaan tallin piha pysymään siisteinä eikä tarvi talikoilla haravoida. Heti kun peltotyöt on tehty, niin pojat aloittaa tarhojen kunnostuksen ja kun laitumelle saadaan pihaton porukka, niin pihaton pohja uusitaan tänä vuonna kunnolla. Joni ja Perttu voisitte käydä tänään yhdessä Hannan kanssa maastoesteitä katsomassa. Siellä on kuulemma ne uudet paa työt jo tehty ja joku käy tämän aamupäivän aikana laittamassa laudat ja tukit paikoilleen, eli sekin alkaa olemaan valmis. Vesiesteet on kaikki ryöpätty ja se joenpätkä myös. Minulla ei ole muuta, joten syökää ja sitten jatketaan hommia. Ai niin ja jos Henryn tunnit kiinnostaa, niin voin pyytää häntä taas käymään”.

Valmentaja ideani sai kannatusta, joten lähdinkin takaisin toimistoon ennen kuin siirryn taasen ratsastamaan hevosiamme.

10.04.2017 Hankala kevät 505 sanaa, kirjoittanut omistaja

Avalla on ollut aika paljon kiima ongelmia ja joduin pyytämään eläinlääkäriltä kiiman katkaisua, koska kiima oli kestänyt kovin agressiivisena jo kaksi viikkoa. Ikävä kyllä sekään ei vaikuttanut kovinkaan nopeasti ja tamman liikuttaminen on ollut haasteellista. Olemme pitänyt tammaa mahdollisimman paljon ulkona ja se on Jelenan kanssa ensimmäisenä ollut laitumellakin. Sen kanssa on tehty paljon kaikenlaista olon helpottamiseksi, mutta jotenkin se vain sa ihmeellisiä kipuilukohtauksia ja rennossa ravissakin saattaa yks kaks jäykistyä ja alkaa jäkittämään. Se on pahimmillaan alkanut purra itseaan rntäisiin huutaen samalla. Jos liikuttaessa on oreja lähimainkaan on tamma lähes mahdoton.

En voinnut kuin pakata tamman autoon ja viedä sen jo aamusta klinikalle. Tuttu eläinlääkäri rauhoitti tamman heti ja katsoi videot joita olimem saanneet liikutuksesta ja "kohtauksista". Totesin että olen jo melko neuvoton, kun en tiedä onko sillä oikeasti kipuja vai onko tämä nyt jotain kettumaisen naisen tapoja. Klinikalla oli onneksi melko rauhallista, mutta kyllä Ava sai ohjelmaa järjestettyä vaikka olikin rauhitettu. Se keuli aivan kynttiläksi pystyyn ja jouduimme hakemaan naapurin ravimiehiä apuun että saimme tamman pakkopilttuuseen.

Tamma kuvattiin jaloista, mutta kyseisellä klinikalla ei ole mahdollisuutta kuvata selkää. Hän kuitenkin laittoi meille lähetteen reilun 100 kilometrin päähän isommalle klinikalle. Jalat olivat puhtaat ja hän päätti silti rauhoittaa ja kipulääkitä tamman. Soitin tallille että lähdemme Tampereelle klinikalle, Annu tarjoutui mukaan kun kuuli että reissusta tuleekin pidempi ja kuinka tamma oli käyttäytynyt. Jouko heitti Annun huoltoasemalle, josta haimme matka eväät ja lähdimme köröttelemään kohti Tamperetta. Annu halusi ajaa, joten minulle jäi aikaa tressata tulevaa.

Tampereella tamma teki oikein näyttävän saapumisen, sillä se kaatoi itsensä juuri ennen pihaan kääntöä, niin tuli hieman kiire. Tamma nousi itse ylös kun sain väliseinät auki ja paniikki narun laukaistua. Pihalle tamma loikki kiljuen ja pukitellen ilmavasti. Eläinlääkäri ja hoitaja tulivat juosten pihaan vastaan. Eläinlääkäri ihmetteli että Porista soittanut oli vakuuttanut vahvasta rauhoituksesta ja kipulääkityksestä. Talutimme Annun kanssa tamman kahdelta puolelta talliin ja siellä karsinaan hetkeksi rauhoittumaan. Pidimme tamman kokoajan liinassa että se olisi helpompi saada kiinni.

Eläinlääkäri otti tamman nopeasti käsittelyyn kun se hieman rauhoittui ja annettu kipulääke vaikutti. Tammalle tehtiin ihan alkuun ontumatutkimus joka oli lievästi sanottuna mielenkiintoinen ja seuraamassa oli useampikin kandi, sillä eläinlääkärin mukaan kyseessä on sangen mielenkiintoinen tapaus. Annu hoiti hienosti juoksemisen, mutta ei välttynyt vahingoilta. Hän ehti juuri väistää hampaita, mutta pieni vertavuotava naarmu käsivarresta muistutti jälleen minkä vuoksi on oltava valppaana.

Itse menin myös parin mukaan röntgeniin vaikka tamma oli lähes kävelykyvytön se yritti laittaa tanssit pystyyn myös röntgen huoneessa. Kahdestaan saimme kuitenkin tamman rauhoittumaan, kun peitimme sen silmät ja molemmat juttelimme sille kaikesta mahdollisesta. Eläinlääkäri löysi muutamia hieman väärin olevia nikamia, jotka ovat mahdollisesti vaihtaneet asentoa lihaksiston kireyden vuoksi. Kiropraktikko kävi tervehtimässä ja totesi että ei ala tehdä niin rauhoitetulle hevoselle mitään vaan sen täytyy ensin selvitä ja sitten aloitetaan hoidot. Kysyin uskaltaako henkilökunto ottaa tamman sisään hoitokarsinoihin, kerroimme rehellisesti sen huonoista tavoista ja hankaluuksista. Tallivastaava totesi että kyllä se saadaan onnistumaan, jos vain ollaan puhelimen päässä. Annu tarjoutui myös jäämään rekkaan, mikäli sille saadaan sähköpaikka järjestymään. Päädyimme käymään kaupassa ja Annu heitti minut junalle. Tamma ja Annu jäävät nyt siis muutamaksi päiväksi Tampereelle.

13.04.2017 Selvitys 219 sanaa, kirjoittanut omistaja

Kolme päivää siinä meni ja Annu käänteli rekan kotipihaan. Luulin että hän tulee ilman tammaa kun oli niin rauhallista, mutta hän kuitenkin ajoi tallin eteen ja alkoi availemaan lastaussiltaa. Saavuimem henkilökunnan kanssa auttamaan, mutta rauhallinen tamma käveli rennosti ulos. Susaa myöden kaikki olivat hämmentyneitä.

"Se vain on ollut niin jumissa ja sen takia hankala meille hoitajille, mutta nyt nikamat on paikoillaan ja se on kuin enkeli", Annu sanoi melkein itkusilmässä ja pussaili tamma, joka seisoi ryhdikkäänä korvat hörössä pihalla.
"Niin ja otin vapauden kutsua kyseisen kiropraktikon kesälomallaan mökkeilemään, jos samalla voisi tulla katsomaan muita hevosia ja opettamaan meille lihashuoltoa. Hän sanoi pakkaavansa perheensä kesällä ja saapuu sitten tänne. He tulevat tutustumaan tilaan ja hevosiin jo aikaisemmin mahdollisesti jo seuraavana viikonloppuna. Saamme oikeasti ammattilaiselta apua, hänen molemmat tyttärensä ovat opiskelleet hevoshierojiksi ja perheen äiti on urheilufysioterapeutti ihmisille, joten he tulevat kaikki tänne ja ennen kuin Sissi alat valittaa niin Joukon ja Elvin luvat tähän jo on. Ja katso nyt miten hieno Avakin on", Annu säteili ja olihan minunkin mentävä tammaa halailemaan.

On siis vihdoin saatu selville miksi Ava on ajoittain hieman haastava, mutta Annu ei luvannut että kaikki käytökset muuttuvat. Eli pidämme vieläkin varamme sen kanssa tietyissä tilanteissa. Etenkin aamuisin ruokinnan ja loimituksen yhteydessä. Yleisesti ottaen Ava on kuitenkin jo paljon parempi vointinen ja sen isot liikkeet ovat vieläkin isommat.

17.05.2017 Kouluvalmennus 200 sanaa, valmentaja Kerstin (omistaja)

Aivan uskomaton muutos on tapahtunut edellisen käyntini jälkeen. Sissi oli kyllä kirjoittanut minulle ja olin seurannut hänen someaan, hankala tamma on saanut apua vaivoihin ja muutosta on jo huomattu. Silti olin melko järkyttynyt kun kiihkeä tamma seisoi ryhdikkäänä, mutta rauhallisena eikä saannut spooky kohtauksiaan ihan kaikesta turhasta. Sissi teki alkuverryttelyssä paljon taivutteluja ja huomasin, että naisen ryhti oli jälleen hieman painunut kasaan. Luulisi Maaritin pitävän naisen paremmin ryhdissään.

Tänään emme tee mitään erityistä tai kamalan vaativaa. Ava on vielä hieman toipilas ja nyt on tärkeä pitää se tyytyväisenä. Lisäksi tiedän molempien osaavan gp liikkeet ja kilpailevan vielä joskus minuakin vastaan. Lisäki olemme puhuneet, että veisin itse Avan ja muutaman muun radoille, mutt toistaiseksi emme ole edes vieneet asiaa koeratsastuskeen asti. Ava on niin herkkä kaikille muutoksille. Tämän päivän helpot harjoitteet sisälsivät kuitenkin paljon tärkeää oppia.

Rytmikäs ja ryhdikäs tamma tuntui olevan elementissään ja parhaassa kunnossaan. Se hieman innostui lennokkaisiin vaihtoihin, mutta sarjavaihdot se teki kuitenkin puhtaasti. Loppu verryttelyssä tamma venyi ja pärski tyytyväisenä. Annoin ratsukolle kotitehtäväksi treenata suoruuttaa, sillä tamma aavistuksen astui oikealla takajalalla turhan syvälle alle. Pohdimme hetken syitä moiseen, mutta mahdollisesti se johtuu kesken eräisestä hoidosta. Annamme siis tammalle lisää aikaa ja toivomme sen auttavan ennen kilpailukauden alkua.

19.04.2017 Kouluvalmennus 206 sanaa, valmentaja Maarit (omistaja)

Olen saanut palautetta Avasta, niin positiivista kuin vähän negatiivistä. Kun tamma on päässyt eroon kivuista, on siitä tullut hyvin positiivisesti ratsastukseen suhtautuva ja jopa liiankin energinen. Hölmöily energiaa yritetään nyt kääntää positiiviseksi monipuolisella liikutuksella. Ava on siis jo täysin kivuton tai ainakaan meille se ei mielipiteitään näytä juurikaan.

Sissi verrytteli tällä kerta kuolaimettomilla suitsilla ja joutui tekemään paljon töitä istunnallaan. Ava reagoi hyvin ja keskittyy parhaiten kun sillä mennään vaihtelevasti eri kuolaimilla ja suitsilla. Taivutteleminen kuolaimilla ei oikein pysty kunnolla taivuttelemaan, mutta johtavalla ohjalla tamma taipui nätisti ja kuuliaisesti. Pienet painon muutokset saavat tamman vaihtamaan asetusta, jolloin Sissi joutuu olemaan hyvin tarkka oman istuntansa kanssa.

Laukkatyöskentelyssä vaadin Sissiltä enemmän ryhdikkyyttä ja jämäkkyyttä keskivartaloon, nimittäin Ava hieman vyöryi. Kun Sissi sai itsensä hallintaan ja istunnalla sai tamman siirtämään painopisteensä takajaloille. Varsinainen valmennuksen aihe on tällä kertaa laukkapiruetit, jonka vuoksi on ehdottoman tärkeä saada painopiste takajaloille. Mikäli tamma ei olisi niin reagtiivinen ja arvaamaton käskisin Sissiä ratsastamaan pelkällä kaulanarulla, nimittäin nainen käyttää ohjasapuja aina ihan turhan paljon.

Istuntaa apuna käyttäen Sissi sai suht hyviä pätkiä ja piruetin alkuja. Varsinaisesti kiinnitin huomiota piruetin aloitukseen, joten turhaa oli pyörittää täysinäisiä piruetteja, kun molemmat niihin varmasti pystyy. Loppu verryttelyssä Ava jaksoi vielä ilotella pikku pukilla todennäköisesti "pelästyi" aidan ulkopuolella siekaillutta kissaa.

19.06.2017 Hullu kuski 251 sanaa, kirjoittanut omistaja

Pirteä pakkasaamu on antanut paljon, mutta ottanut myös jonkin verran. Piha on hiekoitettu, mutta silti liukas, kun hetkeen ei ole satanut uutta lunta. Ava on hyvin pirteä jo tallissa, joten sen tarhaan vientiä mietittiin. Päädyin ottamaan sen reippaaseen aamuliikutukseen, jotta olisi hieman rauhallisempi ulkoillessa. Lähinnä mietimme kuinka taluttaja pysyy pystyssä, kun tiedämme tamman kuitenkin temppuroivan matkalla.

Pakkasin tammalle ratsastusloimen ja villaviltin napakasti kaulankin ympärille. Aion uhmata kaikkia järkeviä päässäni huutavia järjen hippuja ja suunnata Avan kanssa pellolle. Tallin vieressä on iso pelto, joka on osittain aidattu, eli kesällä jätettiin aidan pätkää tien puolelle ja suoraan reittiin tallille. Ihan ajatellen juurikin näitä yhtä tyhmiä hanki treeni ideoita, kuin mitä nyt läpi kävin.

Varsinaisesti ei ole puuteri lunta, mutta onneksi pellon pinta ei myöskään ollut jäinen, kuin ihan ensimmäisiltä metreiltä, johon on tehty kuitenkin kulkuväylä aurauksien yhteydessä. Yleiseltä tieltä aurattu lumi lentää yllättävän pitkälle, joten emme käytä tie päätyä juurikaan.

Ava käyttäytyi yllätyksekseni pääsääntöisesti hyvin. Olin pyytänyt tyttöjä laittamaan sille rintaremmin martingaalin ihan kauhukahvan vuoksi ja käytin varuiksi myös hieman lyhyempää jalustinta. Omia vatsalihaksia kiusasin myös istumalla tamman muutenkin korkeaa ravia. Ava nautti selkeästi omasta kömpelyydestäni, mutta ei suivaantunut tasapainottomuudesta vaan otti itsekin hieman rennommalla asenteella. Päästelimme pellolla reilun tunnin ja palautin hikisen tamman talliin.

Vasta tallilla sain kuulla että tytöt olivat vuorotelleen rampanneet lantalan ovella, josta pellolle näkee. Myös vetoa oli lyöty tipunko, kuolenko, tuleeko tamma yksin talliin ja temppuileeko jotain muuta. Lievä pettymys ja yllättyneisyys oli havaittavissa. Tamma pääsi kuivattelemaan solariumiin ja sen jälkeen kaverin kanssa pihalle. Jelena oli myös aamuliikutuksessa.