Pöllökumpu
Kansallisaarteita

Mallasarpa

VH15-018-2342 | meriitit
Rotu, skp	Suomenhevonen, ori
Syntynyt	01.08.2015 FIN, Tuontikeskus Alegre
Omistaja	SissiP (VRL-09562), Pöllökummun tila
Väri, säkä	Vaaleanrautias, 166cm
Koulutus	ko. VaB, re. 90cm, ke. Tutustumis

Mahtipontinen ori lastattiin jo ihan pelkästään mielenkiintoisen suvun vuoksi autoon. Ehkä kuudesta hevoseseta ainut jonka sukuun tutustui jo ennen Alegren vierailua. Mielenkiintoni suomalaisia kohtaan heräsi todella vahvaksi, kun orin näin ja onnekseni se oli vielläpä huippu mukava ratsastaa.

Arpa on hyvin pitkälti Sergein kaltainen, tallin valtias omalla rauhallisella persoonallaan. Ei stressaa uusista oreista tai kiimaisista tammoista. Voi tarhata ruunien kanssa tai pikku orien / varsojen. Sitä uskaltaa lapsetkin hoitaa, tosin taluttamaan en ihan lapsia laskisi ainankaan ilman valvontaa. Taluttaessa saatta huudella ja tuntua rajulta, mutta tietää kyllä paikkansa tässäkin maailmassa. Varustaessa onglmaton ja valjastaessa seisso hiljaa vaunujen edessä ilman kiinni pitoakin.

Ratsuna ori on rauhallinen, ellei sitä virittele. Sitä voimme käytää jopa talutustunneilla ja tapahtumissa, kunahan joku on kokoajan selässä. Toimii myös hienosti perinneratsastuksessa komentajan ylväänä ratsuna tai osastossa ruunien vieressä ei välitä vaikka edessä olisi tamma. Leppoisa tapaus, vasta kangilla orin saa oikeasti virittymään ja jopa ehkä hiukan kuumumaan. Mitä ori rakastaa ylikaiken on lisätyt askellajit, pohkeenväistöt ja ehdottomasti laukanvaihdot. Sillä on kelme kohtalaisen hyvää askellajia jo luonnostaan ja työskentelemällä niistä saa oikeinkin toimivia. Arpa myös hyppää mielellään, mutta siihen hommaan tarvitsee kokeneen kuljettajan. 90cm rataesteet sujuvat puhtaasti, mutta ei ole kaikkein nopein uusinnoissa. Varma maastossa eikä kyttää myöskään maastoesteitä. Maastoradalle usein turhan hidas.

Sukulaiset ja varsat

	t. Utusaaren Elegia	s. 04.04.2017	emä Seljan Illuusia
	o. Hupilan Mallasprinssi	s. 18.08.2017	emä Teinirinsessa

Kilpailut ja päiväkirja

20.07.2016 Hellepäivä 246 sanaa, kirjoittanut omistaja

Kesän lämpimimpiä päiviä ja tietenkin Arpa kaipaa koulutreeniä. Tarkoitus oli lähteä ratsastamaan jo aamusta, koska maneesi on tänään pois käytöstä päivän, koska koirat harjoittelee siellä ainankin tänään hallin remontin vuoksi. Olin hyvissä ajoin liikkeellä, mutta oripa olikin yöllä astunut kengän vinoon ja odotti nyt kengitystä. En ehtinyt itse kengittää ja koska kengittäjä oli jo tulossa muitakin laittamaan hän laittaa ensimmäisenä Arvan. Odotellessa kengitystä tein Susan kanssa kengitysaikatauluja ja päivitimme ruokintalistat, sekä kävimme läpi ratsuttajien kanssa aamun ja illan liikutettavat. Päivällä hoitajat käyttävät niitä joita ei ehditä liikuttaa kunnolla maastossa ja Joni käy päivällä Pertun kanssa tarkastamassa kaikki maastoesteet ja viemässä pajalta maastoon uusia sekä korjattuja esteitä.
Kun orilla oli kenkä en laittanut muutakuin varusteet päälle ja pikaisesti suojat pinteleiden sijasta, koska on aika kiire. Hoitajat joutuvat laittamaan tänään kaikki hevoset kuntoon ja sitten päivemmällä laitetaan yhdessä talleja kuntoon. Aamu on vasta seitsemässä, mutta silti lämpötila alkaa olemaan jo melkoisen tukala. Päälläni oli alkuun viellä ohut huppari, mutta jo verryttelylaukan jälkeen jouduin siitä luopumaan. Treenasin tänään orin kanssa vastalaukkaa ja ravityöskentelyssä hain irtonaisuutta ilman että ryhti kärsii. Ravissa tein paljon siirtymisiä, myös askeleen sisällä. Hieman oikeassa ohjassa alkuun roikkunut ori muuttui kevyeksi ohjalle, mutta samalla äärettömän voimakkaaksi liikkeeltään. Jouduin tekemään paljon töitä, jotta pysyisin mahdollisimman huomaamattomana ja orin olisi mukavin työskennellä. Loppuraveissa ori venytti hienosti eteen alas. Olin samassa ajassa vaihtamassa ensimmäistä hevosta pois, kun Perttu ja Joni olivat toisiaan vaihtamassa. Annu, Alina ja Riikka lähtivät uittamaan kolmea hikistä hevosta. Hirmuisen näppärä loppukäynti, kun käy järvessä pulahtamassa.

21.07.2016 Uimaan 161 sanaa, kirjoittanut omistaja

Helteet jatkuvat ja koska Arpa sai eilen treenin se voi tänään ottaa rennommin ja pääsee päivällä veneen perään uimaan. Susa urakoi tänään soutajan hommissa ja tytöt käyvät vuorotellen hevosten kanssa veneen perässä. Riikka talutti Arvan ketjulla rantaan ja vaihtoi vasta rannassa uittoliinaan, kun toinen hevonen lähti tallille päin. Pörhentelevä kouluori käveli suoraan veteen, niin että Riikalla tuli kiire työntää vene liikkeelle ja Susa joutui ottamaan alkuun muutaman reippaamman vedon jottei ori ohittaisi venettä. Arpa ei ole montaa kertaa järvessä käynyt veneen perässä, mutta osoittanut todellista vesipetoutta ja suurta halua näyttää kuka on tallin paras uimari.
Neljä lenkkiä uitu ja yksi taukokin välissä pidetty ja Arpa on suorittanut päivän työnsä. Riikka talutti sen tallin kautta laitumelle. Tallissa nainen upotti orin hyönteis myrkkyyn ja puki ylle hyttysloimen, joka on valmistettu tiheästä verkosta. Arvalla on myös usein "sukkapuku" eli tiivisloimi, johon ei kyllä yksikään ötökkä pysty murtautumaan. Sukkapukua ei ole kiva laittaa märän hevosen ylle. Tuntihevoset on tuotu sisälle, joten Arpa pääsi ykkös laitumme.

02.10.2016 Syksyinen sänkipelto 183 sanaa, kirjoittanut omistaja

Taistelin pitkään koulutreeni ajatusta vastaan, mutta toisaalta päviän alkaessa lämmetä ja auringon paisteessa kylpevä sänkipelto suorastaan huusi minua ratsaille, päätin lakata estelemästä treeni-intoani ja varustin Arvan kankisuitsin valmiuteen. Ori tuntui vireältä jo talin pihassa, kun ei meinannut laseka minua selkään telineeltä. Hetken keskustelun jälkeen malttoi ori seisahtaa siksi aikaa että heilahdin ratsaille. Suuntasin orin turvan kohti sänkipeltoa, mutta matkalla pellolle kävelimme tarhojen ohitse ja Sergei sai hepulit toisesta orista. Arpa reagoi myös mylvivään tarhailijaan ja tepsutteli korkeaa paikallaan polkevaa ravin ja laukan sekoitusta. Pääsimme kuitenkin pellolle ehjinä ja siellä aloin kevennellä Arpaa ensin rennoksi eteen alas ja laukassa avoimeen muotoon.
Suurinman osan ajasta Arpa oli hyvin kuulolla ja malttoi keskittyä, jopa laukanvaihtotehtävissä ja taivutuksissa, jotka ovat sille usein vaikeita malttamattomuuden vuoksi. Nyt kuitenkin se kuunteli jokaisen pidätteen ja istunnan pienetkin muutokset. Mukavan kevyt ratsastaa ja uskomattoman rauhallinen vaikka olimmekin pellolla. Taisi tehdä orillekin hyvää ettei aina aidat tai seinät ahdista kylkiä tai katto tunnu tippuvan niskaan, vaan on tilaa hengittää ja nauttia luonnosta. Ori oli tallille palatessamme hieman hikinen tai sopivan hikinen perustreenin jälkeen, mutta hyvin tyytyväinen vaikken edes ottanut perinteistä peltorallia ollenkaan.

25.10.2016 Synkkä aamu 220 sanaa, kirjoittanut omistaja

Ei voi aamu huonommin alkaa kuin räntäsateella. Eilen satoi ensilumi maahan, mutta yön aikana sade on muuttunut jäätäväksi tihkuhksi ja pikku hiljaa siirtyy rännän puolelle. Tänän on siis vain tyydyttävä maneesin suomaan suojaan. Katsotaan missä vaiheessa nousee uusi maneesi "vanhan" viereen, mihin on jo perustat saatu tehtyää. Varustin aamupalaverin jälkeen Arvan tottuneesti kouluvarusteisiin ja lähdin suuntaamaan maneesille. Avatessani oven ikävä viima sai minut kääntymään. Pakko se on heittää tämänkin karvaturrin päälle viltti. Joku saisi myös pikkuhiljaa klipata tämän mammutin poikasen.
Maneesissa nousin kyytiin ja aloittelin verryttelyn. Joni ja Perttu saapuivat ilkikurisesti naureskellen ja tuttuun tapaan nälvien. En todellakaan jaksaisi sellaista, niinpä jäinkin peilipäätyyn ympyrälle sen verran ärsyyntyneen näköisenä että pojatkin hiljenivät. Verrytelessäni oria alkoi mielikin vähän leppyä, maneesin kirkkaat valot estävät näkyvyyden pihalle maneesin suurista ikkunoista, kun ulkona on pimeää. Keskittyminen alkoi siirtyä pikku hiljaa voimmakkaasti laukkaavaan hevoseen allani. Arpa tuntui olevan hiukan hukassa, kun kuski ajatteli aivan muita juttuja kun ratsastusta. Kokosin laukkaa ja aloin ratsastamaan neliötä ympyrän sijasta. Suorille sivuille otin alkuun pelkän suoristuksen, mutta pikkuhiljaa jopa ulosasetuksen. Kevyt edestä ja voimakas takaa, eli juuri se oikea temmokkuus laukkaan. Ravissa työskentelin pituushalkaisijoilla ja onnistuin jotenkin välttämään kohtaamiset poikien kanssa tai he välttelivät tehokkaasti minua. Pohkeenväistössä Arpa venyi hienosti ja tuntui irtoavan hyvin lavoistaan. Pikku hiljaa aloin keventelemään loppuraveja, jotta voisin viedä Arvan talliin ja ottaa seuraavan hevosen ratsastukseen.