Trze Sergei


© Jacques Toffi
Trze Sergei on virtuaalihevonen


Virallinen nimi Trze Sergei Rekisterinumero VH16-101-0006
Syntynyt 10.10.2013, 12v Rotu & skp Venäjänratsuhevonen, ori
Säkäkorkeus 170cm Väritys Musta
Painotus Esteratsastus Taso ko. vB re. 150cm / CIC3
Kasvattaja - Tuoja Stajnia Trzebielino Omistaja Sissi Pietinen (Norpatar VRL-09562)
Hoito-ohjeet Varusteet

Etsiessä itselleni sopivaa kilpahevosta ja hevosta jonka kanssa saan kehittyä kaikessa rauhassa, otin yhteyttä pikkuserkkuuni, joka oli myös entinen työnanatajani Ruotsista. Kyselin häneltä tieäisikö hän sopivia hevosia. Vastaus oli hänellä on talli täynnä kivoja, tule kokeilemaan. Lähdin Ruotsiin etsimään itselleni sopivaa käyttöhevosta jolla kilpailal täällä Suomessa ja hankkiä vähän nimeä tännekin. Ratsuttajan hommat kun olivat vähän vähissä, kun olin kuitenkin vieraalla maalla. Muuton jälkeen viellä vieraampi ympäristö ja kokonaan oma toiminimi. Ruotsissa iskin silmäni kiltävän mustaan oriin, joka leikki tarhassa pallolla. Se olikin ainut hevonen jota kokeilin sillä silmällä, että tämän haluan. Ratsastin toki serkkuni toiveesta muitakin ja olin hänen apunaan muutaman päivän. Sergein matka Suomeen luokseni alkoi ja olemme nyt muuttaneet omaan kotiin hetken ratsastuskoululla asumisen jälkeen.

Hoitaessa ori on utelias ja mukana kaikessa mitä hoitaja tekee. Ei kuitenkaan mikään sählä, nimittäin osaa myös nauttia hoidoista ja joskus melkein nukahtaa kesken hoitotoimien. Varustamisessa ei ole ongelmia, muuta kuin kannattaa ottaa huomioon kesäisin orin herkkyyden ötököille, eli korvahuppu ja tarvittaessa silmäverkko. Kilpailuissa ei tarvitse silmäverkkoa, mutta korvahuppu on suotavaa. Ori myös pintelöidään lähestulkoon kaikkiin harjoituksiin, paitsi esteille ja maastoon voi laittaa suojat. Tarhailee ilman riimua ja kesäisin ötökkäloimeen vuorattuna ja laitumelle suojat jalkaan.

Sergei on ratsuna energinen, etenevä ja kuuliainen. Ori liikkuu luonnostaan hyvässä muodossa ja ratsastajan avuilla. Sille on helppo kantaa itseään ravissa ja laukassa. Kangilla käynnin ratsastaminen on helpompaa, mutta nivelellä se meinaa jäädä vähän hitaaksi. Esteratsuna Sergein parhaita puolia on hyvä tekniikka ja säädeltävissä oleva ponnekas laukka. Orin kanssa on todella helppo hypätä, koska vaikka ponnistus on todella voimakas, ei se heitä ratsastajaa pois tasapainosta. Radoilla kun vaan saa orin kääntymään ulkoavuista saa todella makeita käännöksiä kuin pennin päällä. Suuri elkeinen ratsastaja ei ole orin mieleen, mutta ei kuitenkaan ole poistamassa tätä kyydistä. Maastossa on reipas ja rehellinen, sekä hyvin rohkea etenkin hyppäämään erilaisia esteitä.

Kilpailupaikalla hiukan tohkeissaan, mutta pysyttelee nahoissaan. Verryttelyssä saa tutut ratsastajat nauramaan sille kuinka tosissaan se on. Tosin valvoja ja muut saattavat olla hiukan näreissään, koska orin käytös näyttää hiukan vaaralliselta. Pikkukisoihin ja oikeastaan kaikkiin hallikisoihin iso punainen rusetti häntään. Jos on mahdollista, niin juoksutus tai maastoilua ennen varsinaista verryttelyä. Kuljettaessa ongelmaton ja lastautuu kiltisti mihin vain ajoneuvoon. Huolehdittava hyvästä loimituksesta, ettei selkään tule yhtään vetoa.

Timur Yuriy
vrh, m, 170cm
57 kerj sij
Timur Antonov
vrh, m, 171cm
evm
Timur Vitaliy
vrh, m
evm
Yana
vrh, m
evm
Elizaveta
vrh, m, 169cm
evm
Vladislav
vrh, m
evm
Slava Kira
vrh, m
evm
Elizaveta RUS
vrh, m, 167cm
51 erj sij
Nikolai RUS
vrh, m, 170cm
evm
Misha RUS
vrh, m
evm
Barabara
vrh, m
evm
Svetlana RUS
vrh, m, 165cm
evm
Romotska
vrh, m
evm
Sveta
vrh, m
evm

t. Selena Sova - s. 22.12.2015
( Faína Sova )

o./t./r. Varsan Nimi - s. 00.00.0000
( Nimi x Nimi )

o./t./r. Varsan Nimi - s. 00.00.0000
( Nimi x Nimi )

o./t./r. Varsan Nimi - s. 00.00.0000
( Nimi x Nimi )

Esteratsastus
pvm järjestäjä luokka tulos
06.09.2014 Mél Seren 150 cm 2/30
14.09.2014 Mél Seren 150 cm 5/30
16.01.2017 Romilly 150 cm 3/52
19.01.2017 Romilly 140 cm 2/46
22.01.2017 Romilly 140 cm 7/51
29.01.2017 Romilly 150 cm 3/30
31.01.2017 Romilly 150 cm 1/30
19.02.2017 Romilly 150 cm 5/50

Kouluratsastus
pvm järjestäjä luokka tulos
12.09.2014 Mörkövaara Vaativa B 4/40
13.01.2017 Fiktio Helppo A 3/40
19.01.2017 Fiktio Helppo A 5/40
19.01.2017 Romilly Helppo A 8/80
20.01.2017 Fiktio Helppo A 3/40
03.02.2017 Romilly Helppo A 3/80
12.04.2017 Elfengård Helppo A 3/40
15.04.2017 Elfengård Helppo A 2/40
16.04.2017 Karhumetsä Helppo A 5/40

Kenttäratsastus
pvm järjestäjä luokka tulos
29.08.2014 KK Reiter CIC3 4/40
01.09.2014 KK Reiter CIC3 4/40
04.09.2014 KK Reiter CIC3 5/40
04.09.2014 Shangri La CIC3 4/30
05.09.2014 Shangri La CIC3 1/30
20.09.2014 Whispering CIC3 2/30
07.02.2017 Brotherhood CIC3 5/28
08.02.2017 Brotherhood CIC3 4/28
12.02.2017 Brotherhood CIC3 2/28
17.02.2017 Brotherhood CIC3 1/28
23.02.2017 Brotherhood CIC3 3/28

23.11.2015 Karsinakuntoon
Sergei on tähän asti Suomessa ollessaan asunut Susikallion ratsastuskoulussa, mutta nyt alkaa olla uusi koti jo siinä kunnossa että ori voisi muuttaa talliin. Tein viellä viime valmisteluja, eli muutin orin varusteita ennen kuin itse ori tulee talliin. Kiinnitin Puisen harjalaatikon karsinan eteen ja laitoin sinne hoitotarvikkeet. Harjat, sainia, rasvapurkki ja varusteiden hoitovälineet sekä pari sientä, sininen saippualle ja punainen rasvalle. Lisäksi kavioterva purkki sekä suti seivat paikkansa laatikosta. Laatikon alle ruuvvasin muutaman teräskoukun. Koukkuun kiinnitin pyyhkeen, liinan ja suojapussin, missä on orin käyttösuojat. Loimitangolle viritin vuorettoman kaulakappaleellisen sadeloimen, sekä paksun tallitoppaloimen. Muut loimet olivat varustekaapissa, arkussa ja loimihuoneessa. Riimu ja naru ovenkoukkuun. Juomakupin tarkastus ja ruokakupin pesu, sekä suolakiven kiinnitys karsinaan. Nyt alkaa olla valmista. Viellä hamppukuivikkeet karsinan pohjalle ja käytävän lakaisu. Nyt voi ori muuttaa.

24.11.2015 Muutto
Lähdin aamusesta koirien ja hevosten ruokinann jälkeen hakemaan Sergeitä kotiin. Susikalliossa pakkasin viimeiset orin varusteet autoon ja vaihdoin orille hiukan loimia ja virittelin häntäsuojuksen sekä kuljetussuojat jalkoihin. Talutin orin rekalle ja lastasin sen. Sanoin viellä kiitokset Vionalle, Ontulle ja Anssille, jotka olivat tallin pihassa ja auttoivat pakkauksessa. Kun kaikki oli kyydissä parin tunnin ajomatka uuteen kotiin alkoi. Sergei matkusti rauhallisesti mutustaen heiniä kokomatkan. Pysähdyin tunnin ajon jälkeen aamupalalle, joka oli vähän myöhäiseksi jäännyt ja juotin orin samalla. Loppumatka sujui myös ongelmitta vaikka lähempänä kotia olikin satanut runsaasti lunta. Pihatie oli tukossa pyryttäneen lumen vuoksi ja jouduin soittamaan Joukon auraamaan. Mies oli lähistöllä auraamassa, joten hän sai nopeasti aurattua tien ja pihan auki. Purin Sergein ja vien sen karsinaan. Hain myös pihalla olleet kaksi "joutoheppa" talliin ilman vuoksi. Siivosin rekan pikavauhdilla ja purin tavarat. Ajoin rekan halliin suojaan. Heitin hevosille vähän heinää ja tarkastin puhaltimen. Suljin ovet ja vaihdoin kuivat loimet Sergeille. Koirat sisään inhottavasta ilmasta ja itse sisäpuuhiin.

24.11.2015 Liikuntaa
Pyrytys on taantunut, kenttä lanattu jo ihana luminen pohja. Ei muutakuin talliin, joutohevoset takaisin tarhaan ja Sergei käytävälle. Loimet pois ja siististi pinoon karsinan eteen. Harjaus pikaisesti ja harmaavihreä huopa selkään, karvaromaani ja satula päälle. Huovat ja romaani kiinni, sekä satulavyö paikoilleen. Ori meinasi hiukan ärhennellä uutta vyötä, mutta lopetti kun komensin. Sergeillä on tapana uudessa paikassa aina vähän kokeilla rajojaan. Virittelin ruskean villaisen ratsastusloimen orin selkään ja siihen päälle viellä enkkuviltin. Puhdistin kaviot ja kiristin hokit, harjasin jalat huolellisemmin ja aloin pintelöidä jalkoja. Ohuemmat patjat ja siniset yhdistelmäpintelit päälle, etusiin bootsit ja suojien puolesta ori oli valmis. Vaihdoin talvisaappaat jalkaani ja viritin impulssi kannukset jalkaan. Mustavalkoiset nivelsuitset päähän D-rengaskuolaimella, jos ori olisikin villimpi uudessa paikassa.
Kentällä portit kiinni ja kyytiin mars. Alkukäynneissä Sergei hiukan katseli uuden kenttänsä maisemia, mutta kun otin ohjat tuntumalle ja aloin työstämään käyntiä, niin se oli heti kuulolla. Taivuttelin käynnissä molempiin suuntiin ja aloin keventelemään, kun ori tuntui notkealta. Jouduin pariin otteeseen korjaamaan vilttiä, mutta muuten sujui ongelmitta. Isoa ravia ympyröillä ja lävistäjillä, hirveästi ei suoralla uralla ratsastusta suoristukset tuli oikeastaan vain suunnan vaihdoissa. Jäin hetkeksi oikealle pääty-ympyrälle ja nostin laukan. Pieni pukin alku, mutta se saatiin kuriin taivutuksessa ja sisäpohkeella. Laukkasin pääty-ympyröillä molempiin suuntiin ja kun molemmat suunnat oli verrytelty, niin aloin työstämään enemmän orin tasapainoa ja ympyrällä otin asetuksia ulos. Pari laukanvaihtoa, sekä pätkiä vastalaukkaa. Vastalaukassa otin myös myötäasetuksen ja hiukan sulkutaivutusta jopa ympyrällä. Sergei pärähteli mielissään ja se tuntui todella kivalle ja juuri oikealle minun käteeni. Viime viikot Susikallion omistaja Vionna ja tallimestari Anssi ovat ratsastaneet orilla, jotta saan kaikein kotona kuntoon ja olen heille kiitollinen, että ori on loisto kunnossa.
Ravissa työstin viellä hiukan sulkutaivutuksia ja keskiravia. Sergei liikkui edelleen hyvin eikä arkonut pohjaa, vaikkei paljoa lumikentällä olekaan työskennellyt. Loppuraveissa kevensin eteen alas ja käynnit lähdimme kävelemään lähimaastoihin. Kävelimme 3 kilometrin päähän lähitallille katsomaan maisemia. Maneesille päin kävelimme tietäpitkin, mutta paluumatkan teimme metsän kautta kahlaten kevyen lumikeroksen läpi. Tallilla purin orin ja hoidin sen. Kevyt hieronta aarnikalla ja sitten kuivatusloimet päälle.
Sergei jäi hetkeksi talliin jäähdyttelemään ja parin tunnin päästä kävin viemässä sen pihalle hiukan tarhailemaan heinäkasojen luokse. Pienen riemuttelun jälken ori rauhoittui syömään ja minä uskalsin lähteä sisälle. Olin varuiksi käärinyt orin pumpuliin, eli suojat ja bootsit joka jalkaan. Paljon loimia päälle ja ilman riimua tarhaan, ettei vaan sattuisi mitään.

Rataestevalmennus 30.11.2015, valmentajana Milja E
Olin saanut sähköpostiini viestin Norpattarelta, jossa tämä pyysi estevalmennusta Sergei-nimiselle orilleen ja Sergein ratsuttajalle, Sissille. Olimme sopineet, että saavun heidän naapuritallin pihassa sijaitsevalle maneesille. Ilmaantuessani paikalle, oli Sergei ja Sissi jo aloitellut kävelemään. Koska halusin nähdä, miten parin yhteistyö sujui, joten en puuttunut alkuverryttelyyn sen enempää vaan annoin heidän suorittaa sen omalla tavallaan. Nopeasti kuitenkin varmistuin, että ratsukko pelasi hyvin yhteen ja olisi valmis valmennettavakseni.
Olin kehitellyt parivaljakolle tehtävän, joka vaikutti yksinkertaiselle, mutta monet valmennettavistani olivat olleet sen kanssa ongelmissa. Vuorossa oli siis suoraan linjaan toisistaan sijoitetut esteet, joita oli kolme. Kaksi ensimmäistä muodostivat sarjaesteen ja viimeisenä useampien metrien päässä oli okseri. Tarkoitus oli ratsastaa sarjaesteen ja okserin väliin tietty määrä laukka-askelia. Koko valmennuksen aikana jouduin ohjeistamaan Sissiä vain pari hassua kertaa, sekin lähinnä rohkaisua lyhentää orin laukkaa reilummin, jotta se mahtuisi saamaan tietyn askelmäärän esteiden väliin. Kun valmennus alkoi olla lopuillaan ja pari näyttää kaikkensa antaneilta, päätin antaa heille luvan loppuverkkaan. Samalla kun pari suoritti verryttelyjä, vinkkasin Sissille tämän olevan oikein osaava ja rohkea ratsastaja - tämän piti vain muistaa, ettei Sergei rikkoonnu siitä, että sitä käsketään hieman napakammin. Kiitin vielä ratsukkoa ja lähdin etsimään autoani tallin parkkipaikalta.

01.12.2015 Maastoilua yhdessä Milja E:n kanssa
Sergeitä olin muutama päivä aiemmin käynyt valmentamassa ratsuttajansa Sissin kanssa, mutta tänään tapaan myös itse pääjehun, Norpattaren. Olimme sopineet lähtevämme maastoon yhdessä, joten pakkasin Lisan kuljetuskoppiin ja hurautin Norpattaren luo. Saapuessani paikalle, taivaalta tuli saavista kaatamalla lunta ja pakkastakin oli jo lähes kymmenen astetta - luoja varjele palellun vielä. Otin tamman kopista ja talutin sen tallikäytävälle, jossa seisoi tuttu ori. Kiinnitin Lisan ja kävin pikaisesti paijaamassa suurta oria. Samalla hetkellä nainen saapui varusteita kantaen. Tervehdin tätä samalla kun purin kuljetussuojia ja loimen Lisalta, jonka jälkeen harjasin tamman pikaisesti.
Kun pääsimme lähtemään viimein, suunnistimme lumiseen metsään, jossa ratsastaisimme ladun vieressä. Jutustelimme Norpattaren kanssa pitkän tovin, ennen kuin päätimme ravailla ladun viertä. Kauas emme kuitenkaan päässyt, sillä pian ladulla vastaan tuli ensimmäinen hiihtäjä, joka sai ratsumme selvästi hämilleen. Jopa Lisa, rohkea ja aina rauhallinen viilipyttyni tuntui jännittyvän allani. Pääsimme hiihtäjän ohi kuitenkin turvallisesti ja jatkoimme ravailua. Pian otimme laukkapätkän ja meillä oli selvä vaikeus pysyä Sergein ison laukan tahdissa. Emme kuitenkaan jääneet kovin pahasti jälkeen. Vielä lopuksi otimme rentoa ravia, ennen kuin annoimme ratsuillemme löysät ohjat ja luvan kävellä.
Tallille päästyämme molemmat nelijalkaiset olivat yltä päältä lumen peitossa ja havaitsin Lisan myös hikoilleen hieman. Purimme hevosten varusteet ja pikaisen harjauksen jälkeen loimitin Lisan. Juttelimme Norpattaren kanssa vielä aikamme, kunnes minun oli pakko lähteä takaisin kotiin - muut hevoset saattaisivat pian kuolla nälkään, jos ruoka-aika viivästyisi.

03.12.2015 Naapurissa valmennuspäivä, ei ihan putkeen
Maneesilla järjestetään tänään Henrik Mäentaustaun estevalmennuksia ja olen ilmoittautunut Sergeillä mukaan. Varustin orin kotona käytävällä, loimitin sen ja laitoin bootsit viellä jokajalkaan. Pakkasin kuivia loimia, pyyhkeen ja harjan isoon Ikean-kassiin ja vein ne rekkaan. Käynnistin rekan ja laskin perän alas, niin että silta on matalemmalla. Lastasin orin autoon varusteineen ja loimet päällä. Laitoin Sergein kiinni ja väliseinät paikoilleen, silta ylös ja viellä omien varusteiden tarkistus. Rekan nokka kohti maneesia.
Maneesilla ehdin hetken seurata edesllistä ryhmää, jossa oli poniratsukoita, tuohon olisin voinut tulla Pepillä, mutta kun ryhmiä oli vain kaksi en olisi päässyt Sergeillä. Henrik on ensimmäistä kertaa valmentamassa täällä päin, hän on tunnetumpi pääkaupunki seudulla ja serkkuni Eleonora suositteli häntä, joten päätin osallistua valmennukseen. Hain Sergein autosta ja hyppäsin kyytiin jakkaralta, kun olin sillan nostanut ylös. Ovet lukkoon ja lähdin kävelemään kentälle hetkeksi. Myös muut valmennukseen osallistuvat ratsukot kävelivät jo kentällä iso suomenhevosruuna nuoren miehen kanssa ja puoliverinen tamma näyttävät tulevan samaan valmennukseen. Tamma osoitti hiukan kiinnostustaan Sergeihin, mutta pysyttelin toisella puolella kenttää, eikä Sergei välittänyt tammasta se vain sääti kaikkea muuta.
Ensivaikutelma valmentajaan ei mennyt ihan nappiin, nimittäin tuo kiimainen tamma alkoi ruikkimaan Sergein nenille ja kyllähän se nyt sentään ori on, joten vauhdilla sisälle keulien ja huutaen. Ponit olivat saamassa loppupalautetta, kun me saavuimme sisälle, tamma kiljui ja vinkui ja Sergei huusi kuin syötävä. Kokonainen pitkä sivu meni keulien ja pikitellen laukkaa niin että enkku viltti tippui matkasta ja olin minäkin tippua. Päätyyn sain vedettyä orin seinää vasten ja pienellä taistelulla peruuttamaan hiljaa. Nostin laukan ja laukkasin pääty-ympyrällä sen aikaa että ori alkoi kuunnella minua, sieltä siirryin raviin ja työskentelin hetken ravissa, ja lopulta käyntiin. Tällä välin tyttö joka tammalla ratsasti kiukutteli että se olisi ollut minun vikani, mutta suokilla ratsastanut mies ja ulkoa tullut nainen totesivat että vika oli täysin tytön, joka antoi tamman pysähtyä oviaukolle, eikä ollut edes antanut orin mennä ensimmäisenä, vaikka olin sitäkin kysynyt. Henrik ei ottanut kantaa vaan totesi vain että komea ori ja hyvät liikkeet. Ulkoa tullut nainen pudisteli viltimme ja nosti sen katsomon reunalle.
Heti valmennuksen alkuverryttelyssä selvisi että tyttö tammansa kanssa oli hiukan pulassa ja ehkä vähän väärässä ryhmässäkin, nimittäin suokki liikkui kiltisti ja kuuliaisesti, mutta tamma oli pelkäävinään kaikkea. Ulkoa tullut toppautunut nainen paljastui tytön äidiksi ja hyvin suorasanaiseksi sellaiseksi. Henrik puolestaan suhtautui ryhmään positiivisesti ja osasi muokata harjoituksia niin että tyttö pärjää myös tamman kanssa, mutta muut emme joutuisi liian helpolle. Alkuverryttelyssä teimme paljon puomityöskentleyä ja kun viimein päästiin hyppäämään (Sergein mielestä) tulimme ravissa ravipuomit ja perään ristikko askel ja okseri. Sergei päätti näyttää taitonsa ja loikkasi aivan valtavan hypyn okserille.
"Herran jumala, mitä täällä tapahtuu", nauroin keräillen itseäni ohjia ja hevosta takaisin tuntumalle. Henrik nauroi ja sanoi: "Siinä on hevonen joka pitää esteratsastuksesta". No Sergei tasaantui kun esteet hiukan nousi ja se pääsi tekemään töitäkin. Ravilähestymiset eivät olleet kaikkein helpoimpia, mutta kehitystä tunnin aikana oli havaittavissa, koska tunnin lopussa siinä oli kolmoissarja, niin että puomi ristikko askel pysty ja kaksi askelta iso okseri.
Valmennus koostui melko pitkälti sarja esteistä ja linjaratsastuksesta, mikä oli todella hyvä, nimittäin Sergeillä on tapana hiukan kuumua ja edetä liikaa etenkin hallin tiloihin nähden. Henrik antoi hyviä vinkkejä, mutta silti se tapahtui, nimittäin laskeutuminen. Jälleen kiimainen tamma oli osa syynä tapahtumiin, mutta myös minun ratsastusvirheeni. Sergei pääsi kiskaisemaan minut satulasta kaarteessa ja vedettyä pään alas ennen 120cm pystyä, josta se hyppäsi läpi. Pystyn vieressä uralla tamma pelästyi ja käänsi perseensä alkaen vinkuen potkimaan Sergeitä päin, mistä ori pelästyi ja pyrki sivulle, tässä vaiheessa viimeinenkin tasapainon ripe katosi ja seuraava mitä muistan on hiekka, sitä vaan pöllysi joka puolelle. Hetki pimeetä ja seuraavana muistan toppautuneen naisen ja Henrikin kääntämässä minua varovasti kylkiasentoon. Oksennus oli läheellä nousta kurkkuun, mutta muualle ei tuntunut sattuvan. Sanoin olevani ihan ok, mutta onko Sergei. Yritin nousta, mutta Henrik kielsi. Ori on kuulemma jalkeilla ja saatu kiinni. Kun sain hiukan nousta ylös näin suokki miehen pitelemässä Sergeitä ja suokkia piti kiinni joku tyttö. Tamman selässä oli pelästyneen näköinen tyttö, jolla oli itku herkässä. Henrik auttoi minut ylös ja hetken mietin onko joku paikka mennyt pahemmin. Mahaa kouristi, mutta ei muuta. Kävelimme Sergein luo ja sydän kurkussa tarkastelin onko ori kunnossa. Painaessani risti selkää se notkahti pahasti ja veti aivan kramppiin takajalat alle melkein kuin istuen. Voi itku, ajattelin. Satula ja muut varusteet pois, paljon loimia selkään ja tallin omistaja antoi metagamia kipuun Sergeille. Kuljetussuojat jalkaan ja rekan ajo maneesiin sisään, ettei tarvitse kävellä liukkaassa. Suokkilla ratsastanut mies talutti Sergein autoon ja lähdimme kodin kautta kohti klinikkaa kuvattavaksi. Hyvin mennyt valmennus päättyi epäonnistumiseen, mutta kiitin kaikkia kuitenkin.

04.12.2015 Tuomio
Jouko lähti meitä eilen tapaturman jälkeen kyydittämään klinikalle, jossa ori otettiin ensin rontgeniin. Lääkäri rauhoitti oria ja antoi sille vahvempaa kipulääkettä. Myös lihaksia rentouttva pistos selkään auttoi oria ja se pystyi kävelemään kohtalaisen hyvin röngenhuoneeseen. Pidin orista kiinni röntgenin ajan ja sieltä se talutettiin hoitopilttuuseen. Lääkäri tuli kuvien kanssa huoneeseen ja totesi ettei mitään isoa vauriota ole, mutta hännäntyvi on nyrjähtänyt hiukan. Fysioterapeutti/hieroja tuli tutkimaan orin ja antoi hyviä uutisia. Ei muutakuin se nyrjähtänyt hännäntyvi, joka kuulemma paranee ajan kanssa mahdollisesti kokonaan tai sitten häntä jää hiukan vinoon, mutta ei kuulemma vaikuta mihinkään. Pari päivää ori saa lihasta rentouttavaa pistosta ja kipulääkettä, jotta nähdään että se pystyy kakkaamaan normaalisti. Ristiselässä oli myös pieni venähdys, mutta se kuulemma paranee parissa päivässä ja jumppaamalla kevyemmin tulevan viikon.
Ori jäi klinikalle pariksi päiväksi tarkkailuun ja 07.12. haimme orin takaisin kotiin, missä aloitimme kuntoutuksen. Ori tarhailee paljon, käymme kävelyillä ilman satulaa ja jumppaamme lumihangessa kahlaten.

12.12.2015 Satula selkään ja töihin
Viikko on vierinyt jo kuntoutuksen aloituksesta ja töitä on ilman satulaa tehty jo kaikissa askellajeissa. Hieroja antoi luvan laittaa satulan selkään, joten ei muuta kuin koulusatula selkään. Magneettinen ratsastusloimi selkään ja suojat jalkaan. Suitset päähän ja ori kentälle. Kentän portti kiinni ja selkään nousu. Alkukäynneissä meillä oli viellä enkkuviltti, mutta siitä luovuin kun otin ohjat tuntumalle ja aloin keventämään. Ori tuntui notkealta, mutta turhan innokkaalta. Tein paljon siirtymisä ja taivutuksia. Aloimme treenata peruutuksesta raviin siirtymisiä ja pysähdyksiä. Orin rasittava puoli on että se alkaa helposti ennakoimaan, joten oli vaihdeltava ettei aina ratsasta peruutusta, muuten ori lähtee jo pysähdyksestä taakse. Aina kun se tarjosi peruutusta nostin laukan ja pyysin orin vian eteen korjataakseni sen. Lopulta malttia alkoi olla ja teimme myös laukannostoja peruutuksesta. Loistavaa jumppaa takaosalle. Emme kuitenkaan tehneet enempää, vaan aloin jo keventämään oria eteen alas muotoon ja sainkin siltä upeaa pyöreää rentoa ravia kiitokseksi päivän treenistä. Minä puolestani annoin palkaksi orille käyntimaaston.

05.01.2016 Valtakunta laajenee
Hyvin kuntoutunut Sergei on saanut kilpailuvaistoni taas heräämään. Paljoa ei Joukon tarvinnut potkaista (eikä rahojaan käyttää), kun rakkennutin jo tallinlaajennusta. Jouko työmiehineen sai tallin ennätysajassa kuntoon ja änään sinne on jo daamit muuttanut. Hain Sergein oritarhastaan ja talutin sen pikkutallin läpi uuden kilpatallin puolelle. Sergei hiukan ihmetteli ja huuteli uusille tammoilleen. Talutin orin isompaan karsinaan, koska kyllä kuningasta on kohdeltava kuninkaana. Karsinassa odotti pullea heinäverkko seinällä, likit lelu ja tietenkin todella paksu kerros kuiviketta, niin turvetta kuin purua sekaisin. Ori pyörähti pari kertaa ympäri, kun se laskettiin karsinaan ilman ulkoloimea, kellahti ja piehtaroinnin jälkeen aloitti heinänpussin "tappamisen". Ihanaa kun se ei tuon enempää stressaa.

22.01.2016 Klinikka käynti
Neljä tammaa ja Segei lastattiin puolilta päivin rekkaan ja lähdin Annun sekä Kartsan kanssa kohti uutta Spellcare vOy:n klinikkaa. Ajomatka sujui hyvin ja Sergei kiinnitti huomionsa tyttöjen sijasta heinäverkkoon. Klinikalla tammat lastattiin pihalle ja vietiin odottelemaan karsinoihin, joissa niiltä otettiin kuljetussuojat pois ja vähennettiin yhteen loimeen. Sergei jäi suoraan tutkittavaksi, koska sillä oli isoimmat tutkimukset tehtävä. Orin selkä tutkitaan ja sille tehdään perustarkastus.
Eläinlääkärin lausunto: Trze Sergeille tehty myös ontumatutkimus ja selkälihasten ultraus. Ristiselän alueelta löytyi hieman pahempi juminen alue, joka vinoutti hieman lantion seutua. Se huomattiin ontumatutkimuksen yhteydessä kun ori ei astunut oikealla takajalalla niin suuresti, vaan askel jäi lyhyemmäksi verraten toisen jalan liikkeeseen. Se oli kuitenkin täysin lihasperäinen asia ja hieronnan avulla saatiin lihakset rennommiksi, jolloin hevosen pieni vinous lantiosta saatiin poistettua oikeastaan kokonaan. Jatkohoitona kannattaa venytellä hevosta ratsastaessa paljon eteen-alas ja myös maasta kannattaa esimerkiksi herkkujen avulla pyytää hevosta laskemaan päätään etujalkojensa väliin. Näiden lisäksi suositellaan hierontoja ainakin alkuun hieman useammin. Muuten mitään erikoista hevosesta ei löytynyt.
Sergei pääsi takaisin autoon odottelemaan, koska se seisoo niin nätisti autossa. Nostin sillan kiinni ettei orille tule kylmä ja laitoin radion päälle sen seuraksi.

Kouluvalmennus 05.02.2016, valmentajana tvisha
Iltapäivällä saavuin valmentamaan Sergeitä ja Sissiä kouluratsastuksen parissa. Alkuverkassa ori liikkui melko tahmeasti eteen, Sissi sai käyttää napakkaa pohjetta saadakseen ratsunsa edes joten kuten liikkeeseen. Ratsukko saikin tehdä todella huolellisen lämmittelyn siirtymisien ja taivuttelujen merkeissä, jotta Sergei alkoi hiljalleen pehmetä ja olla paremmin ratsastajansa avuilla. Välillä Sergei kampesi lisäksi apuja vastaan, joten Sissi sai työstää sitä ihan olan takaa, ennen kuin oltiin selviä siitä, kumman mukaan asiat tapahtuvat.
Orin liikkuessa tahdikkaasti hyvällä motivaatiolla eteenpäin, lähdimme päivän tehtävien pariin. Olin kaavaillut ratsukolle paljon ravi- ja laukkatyöskentelyä, joten Sissi sai ensimmäisenä laittaa hevosensa kauniiseen raviin ja alkaa tekemään keskihalkaisijalta pohkeenväistöjä. Alkuun Sergei tyytyi vain ravailemaan kauniisti eteenpäin, ilman ainoatakaan rehellistä ristiinaskellusta. Jälleen kerran tarvittiin napakat ohja- ja pohjeavut, ennen kuin tulosta syntyi. Muutamien toistojen kautta suoritukset alkoivat näyttämään jo hyvältä, jonka myötä vaihdoimme tekemään uraa pitkin avo- ja sulkutaivutuksia vuoronperään. Suluissa ori tahtoi nyt puolestaan tarjota vähän väistöjä, joten selkeät avut oli enemmän kuin pop. Pienen työstämisen jälkeen sekä avot että sulut lähtivät luonnistumaan Sergeiltä todella kivannäköisesti, ilman suurempia virheitä. Viimeiseksi lähdimme laukan pariin, pyytäen alkuun ratsukolta uraa pitkin koottua laukkaa. Sissin jämäköistä avuista Sergei kokosi itsensä todella korkealle, laukaten oikein tyylikkäänä eteen. Tästä olikin hyvä siirtyä keskiympyrälle, tekemään laukka-ravi-laukka siirtymisiä sekä satunnaisia laukanvaihtoja. Siirtymiset olivat kuin oppikirjasta konsanaan, mutta vaihdoissa Sergei taas jannasi vähän apuja vastaan, joten töitä oli tehtävä vaihtojen onnistumiseksi.
Vähitellen tunnin työstämisen jälkeen lähdimme siirtymään loppuverkan pariin. Hevonen oli raskaan tunnin myötä melko hapoilla, joten Sissi sai taivutella tätä rauhallisessa tahdissa vähän aikaa ja sen jälkeen antaa hevoselle pitkät ohjat. Että semmoinen parivaljakko! Kun ratsastaja keskittyi tehtäviin ja työsti hevostaan maltilla, reagoi Sergei hyvin apuihin ja liikkui kauniisti eteen. Jos ote puolestaan yhtään herpaantui, meni pakka ikään kuin sekaisin, jolloin ei onnistunut mikään ilman pientä tsemppausta. Jokainen tehtävä kuitenkin saatiin käytyä läpi hyvin tuloksin, joten ei se pieni taistelu valmennuksen mittaan juuri haitannut.

12.03.2016 uuden työntekijän testailua, kirjoittanut Sissi
Uusi ratsuttaja Joni oli jo käynnyt yhden hevoseni eli opetuskäytössä olevan Ginin selässä. Mies ihmetteli oliko näyttöratsastukset näin helppoja muka, no ei ollut, kun Sergei silmätikkuani en kenenkään anna ratsastaa ilman että olen ratsastajan jonkun muun selässä nähnyt. Joni ratsasti rennon tyylikkäästi Ginillä, mutta nyt miehen silmistä näkyi intohimo. Poika totesi Liisalle että tämä on melkein kuin unelmien täyttymys ja minä oli olevinani etten kuulisi sitä. Nuorukainen ratsasti alkuun käyntiä pyöreäksi. Sergeistä luin että se on todella tyytyväinen, eikä vaikuttanut mitenkään ahdistuneelta. Siistillä työskentelyllä edettiin myös ravityöskentelyssä. Laukassa Sergei hiukan testasi miehen taitoja ja minä tiesin millä pystyn myös testaamaan ratsastajan taitoja. Laitoin kaarevalle kavalettijumpan ja pituushalkaisijalle suoralle puomit. Etenkin tuo kaareva ura tulee olemaan Sergein mieleen ja se yrittää kaikkensa päästä niskan päälle. Yllätyin kuitenkin Jounin tilanne tajustaj areaktio nopeudesta. Ensin ori meinasi oikoa ja lopussa valua, mutta Joni sai kuitenkin sen korjattua melemmilla kerroilla ja jatkoi uudemman kerran ilman kyselyä. Sergei hyppäsi hyvin ja Joni vaihtoi suunnan ratsastaen yhtä siististi kaksi kierrosta pääty-ympyrällä kavalettien ylitse.
Pyysin Jonia ratsastamaan täyskaarron omaisesti pystyn ja perään okserin kaarevalla viiden askeleen väliin. Sergei innostui okseria kohti, mutta Joni sai sen hyvin pidettyä yynenä. Esteiden noustessa puutuin hiukna peliin ja annoin muutamia ohjeita orin ratsastukseen, mutta muuten nuorukainen hoiti homman tyylikkäästi kotiin. Hymyssä suin Joni keventeli Sergein eteen alas. He lähtivät myös tutustumaan tiluksiin ratsain, koska Sergei jos joku on tottunut tallaamaan tiluksiaan ja osaa ottaa rennosti.

12.4.2018 Sekaisin onnesta
Oritalliin on pitkästä aikaan tullut lisää täytettä ja Serge on aivan hurmioitunut uudesta naapuristaan Akista. Aki on paljon nuorempi kuin Sergei ja niitä onkin kutsuttu heti veljeksiksi vaikka täysin erinäköiset ovatkin. Kuitenkaan kukaan ei olettanut kun saapumisen jälkeen jo pari päivää kului, mutta silti Sergei käyttäytyi poikkeuksellisesti. Kiltti mamman mussukka karkasikin tarhauksen hteydessä hoitajaltaan ja samaan aikaan Aki oli siirtymässä kävelytyskoneelta tarhoille. Annu ei ehtinyt tehdä mitään, kun musta ori jo pinkoi kohti kimoa. Akia taluttanut Susa ei myöskään ehtinyt palata käväriin tai paeta mihinkään tarhoista, kun Akin tarha oli viellä kaukana ja muissa oli jo asukit. Susa yritti kaikkensa estää orien kohtaamisen, mutta Sergei juoksi korvat hörössä Akin "kimppuun". Alku hämmennyksestä selvinnyt Aki alkoikin heti painimaan uuden kaverin kanssa. Alkuun tilanne näytti todella hurjalle, mutta nopeasti henkilökunta huomasi ettei kumpikaan oreista ole tosissaan. He saivat parivaljakon ajettua traktorilla isoon tarhaan, jossa Sergei tarhailee vähintään pari tuntia. No musta ykkösorini ei koskaan ole säikäyttänyt minua noin kun juoksin Susan soitettua tarhoille. Kuitenkin molemmat selvisivät vammoitta ja rauhoittuivatkin nopeasti syömään. Susa määräsi pojat ajamaan heinää traktorilla kaikkiin tarhoihin jotta hevoset rauhottuisivat.

21.6.2018 Sissi ratsastaa + Kiira hieroo
Aamu on alkanut seesteisissä tunnelmissa ensimmäisten joukossa liikutin Sergein, jolla on tänään Kiiran hieronta. Ennen hierontaa pyrimme jollain keinolla liikuttamaan hierottavat yksilöt, jotta lihaksisto olisi edes vähän hereillä. Sergein kanssa suoritimme tänään kevyttä hölkkäilyä ja laukkailua maaston puolella, josta me molemmat nautimme suunnattomasti. Kävimme myös kahlaamassa rannassa, josta ori myös tuntui nauttivan kun loiskutteli vettä innoissaan. Onneksi aurinko paistoi jo melko lämpöisesti, joten vesi kuivui nopeasti.
Kiiran mukaan ori käyttäytyi hieronnassa jälleen mallikkaasti. Se sai lihaskalvoja aktivoivaa hierontaa, sekä laaserhoitoa, joiden molempien tulisi parantaa lihaksiston verenkiertoa. Loppu päiväksi ori pääsikin laitumelle pitämään omaa kivaa.

23.07.2018 Derbykentän koeratsastus
Derbykentän koeratsastus on tänään, nurmi on hyvin juurtunut ja kenttää on huollettu aktiivisesti. Annu kiristi Sergein nurmihokkeja kentän vieressä ja minä kävin kävelemässä derbyesteitä läpi. Annu talutti Sergein banketin viereen ja nousin siitä kyytiin. Musta ori käveli kimmoisilla askeleilla tutkien uutta kenttää. Jouko seurasi kiinnostuneena ja teki vielä viime hetken tarkastuksia esimerkiksi lakkankuivumisen ja imytymisen suhteen. Niin paljon on ollut keskustelua derbyesteiden rakentamisesta, ettei mikään voisi mennä enään pieleen.

Alkuverryttelyssä käytin puomeja ja annoin Sergein vertyä rauhassa. Henrik oli luvannut saapua myös paikalle ja sieltähän se hopeinen yaris kaarsi parkkipaikalle, Jouko juoksi miestä vastaan ja he supattivat jotain. Jouko avasi ison päätyportin ja miehet ajoivat omat autot kentälle. He peruutivat ne korokkeille, jotka on varattu sponsori autojen esittelyyn ja muuhin vastaavaan. Yaris näytti hassulle korokkeellaan, mutta saadaanpahan hyviä kuvia.

Henrik aloitti tunnin pidon saatuaan mikrofonin kiinnitettyä takkiin, näin suurella kentällä ei voi huutaa ohjeita toisten perään. Annoin Sergeille pienen hengähdys tauon ennen hyppyjä, jonka aikana Henrik tarkasteli derbyesteitä. Aloitimme ihan perus ristikoilla ja helpolla sarjalla. Ori hyppäsi hyvin, mutta tuntui hieman jäykältä suusta. Tein muutamat siirtymiset ja mainitsin jähmeydestä Henrikille, jonka mielestä tilanne ei ollut mahdottoman oloinen.

Ensimmäinen kuivahaudan ylittäminen oli suorastaan lennokas, orille tuli ehkä yllätyksenä että uudelle kentälle on kaivettu ojia, joten se loikkasikin kesken puolikkaan askeleen todella valtavan loikan haudan toiselle puolelle. Henrik nauroi ja minä kehuin oria sen päättelyyvystä ja rohkeudesta. Loppu valmennus oli tasaisempi ja Sergei hyppäsi juuri niin hyvin kuin olin odottanut sen hyppäävän.

Annu otti orin vastaan ja talutteli sitä hetken ennen kuin otti nurmihokit irti ja lähti taluttamaan takaisin tallille.

Webdesign © Shady    Kyseessä on Virtuaalihevonen!