Viihdelinna

Cara

Virallinen nimi Carelia RGE
Rekisterinumero VH17-012-0292
Syntynyt, ikä 13.04.2017, 6v
Rotu, sukupuoli Hollanninpuoliverinen, Tamma
Väri Merkit
Rautias kts kuvat
Säkäkorkeus 165 cm
Painotuslaji Sopii kaikkeen
Kenttä Koulu Esteet Varusteluokka
CIC 3 Vaativa B 130 cm Medium
Kasvattaja Omistaja
Royal Gear Talma Titogov (VRL-09562)

3 Star Prospect, 1049 pistettä

Hevospiirit ovat tiiviit vaikka etäisyyttä olisikin valtameren verran välissä, no tällä kertaan yhteistyö ja avunhuuto kuului Alankomaihin asti ja Sonja vastasi kaikuun. Etsinnässä oli siis urheiluhevosia, jotka kykenisivät myös osallistumaan esityksiin. Kasvattaja luonnehti Caraa näin: ”Luonteeltaan tamma on tasainen ja luotettava mutta silti innokas. Jaksaa aina oppia uutta ja tykkää ihan kauheesti tehä hommia ja miellyttää ihmisiä, joten aivan varmasti oppisi ties mitä temppuja. Rohkeuttakaan ei tammalta puutu.” No päädyimme että Sonja laittaa paketin kutoon ja luottohoitajamme Fiola lähtee sitä heti hakemaan ja neljä päivää tämän soiton jälkeen pihassamme seisoikin upea rautias tamma.

Vikkelä liikkeinen tamma on joskus hiukan rasittava hoitaa, etenkin jos se on yksin tallissa niin kaviot tepsutta edestakaisin ja ilmaa on kiva kuopia. Cara on loistava kerjäämään huomiota ja herkkuja. Mössöäkin odotellessa toinen etunen on aina kainalossa ja pää hieman vinossa tasapainon säilyttämisen vuoksi. Cara rakastaa meidän avokarsinoita, josta se pääsee seuraamaan tallin elämää ja tietenkin sotkemaan käytävä, mikäli joku on unohtanut vaikka takkinsa karsinan koukkuun. Caralla on järjetön määrä energiaa, jonka purkamiseen täytyy käyttää vain aikaa ja mielikuvitusta. Sitä pystyy kuitenkin käsittelemään ongelmitta, koska se ei pure eikä potki ja tietyissä tilanteissa osaa myös rauhoittua. Nauttii pesuista ja etenkin hierojan käsittelystä.

Ratsastaessa alkuun tuntuu kiireiseltä ja tikkaavalta, mutta kun sen saa rauhoittumaan ohjan ja pohkeen väliin, niin askel pitenee ja kroppa pyöristyy. Cara on helppo saada nyökkyyn, mutta jotta se kantaa itseään peräänannossa täytyy ratsastajan osata hommansa. Tunneilla sillä onkin aina martingaali, jonka painosta se pyöristyy ja ratsastajan työ helpottuu, myös gramaaneja ja kumppareita voi käyttää. Cara on opetushevosena ihan toimiva, jos ratsastaja ja etenkin opettaja ovat rauhallisia ja ymmärtäväisiä. Koulutyöskentely ei ole se mieluisin puuha Caralle, mutta jaksaa kuitenkin keskittyä, jos tehävä on mukavan vaihteleva. Esteillä innostuu ja kaipaa ratsastajalta vakaata kättä, mikäli alkaa nyppimään tai sahaamaan niin rynniminen esteelle on takuuvarma tai paikoillaan laukkaaminen. Joskus kommentoi kovaa kättä jäämällä keulimaan kaarteeseen. On myös pikku ovela, nimittäin jos jokin ahdistaa tai stressaa niin se heittää kaarteessa ympäri takajalkojen kautta ja jää pyörimään keulien ja pukitellen. Maastossa säpsyilee yksinään ja oikein tuhmalla tuulella heittää ympäri ja yrittää poistua paikalta. Martingaali on aina oltava maastossa eikä gramaaneistakaan ole haittaa. Maastoesteitä hyppää isolla kaarella, eikä ole siis helpoin pysyä kyydissä. Esteen jälkeen on oltava meno suunta tiedossa, ettei tamma päätä sitä itse.

Cara sopii parheiten stuntratsastukseen ja showtemppuihin. Se ei niin välitä miekan kalkatuksesta korvansa juuressa, mutta eipä ole viellä sanonut ehdotonta eitä keskiaikaratsastukseen. Helin suosiossa oleva tamma, jolla nainen ratsastaa super miehekkäästi.

isä
Silvano Lime
Hannover, rautias, 168cm
KTK-II
ii.
Scorpius W!
Hannover, kimo, 165cm
ie.
Caribbean Charisma Lime
Hannover, rautias, 170cm
iii.
VIR MVA Ch Snipe Hunting PB
KTK-III, ERJ I, YLA1
iie.
VIR MVA Ch Hubbabubba PEC
ERJ I, YLA1, HANN2
iei.
Corderoite W!
ERJ I
iee.
Deianeira Woods
Hannover

i.

emä
VIR MVA Ch Valiant Clarity
KWPN, rautias, 164cm
KTK-II
ei.
DD's Baelfire
KTK-II, KRJ II
ee.
DD's Little Cupid
KWPN, punarautias, 162cm
eie.
Sonic's Evangeline
Hollanninpuoliverinen
eei.
Moonlight Shadow
Hollanninpuoliverinen
eee.
Little Amor
Hollanninpuoliverinen

e.

LAJI Sijoituksia 0 kpl
00.00.0000 Järjestäjä luokka 00/00
00.00.0000 Järjestäjä luokka 00/00
00.00.0000 Järjestäjä luokka 00/00
00.00.0000 Järjestäjä luokka 00/00
LAJI Sijoituksia 0 kpl
00.00.0000 Järjestäjä luokka 00/00
00.00.0000 Järjestäjä luokka 00/00
00.00.0000 Järjestäjä luokka 00/00
00.00.0000 Järjestäjä luokka 00/00

Laji
10
HEI 2017

Tänään otan vastuutani harjoittelijoiden valmentamisesta ja kouluttamisesta. Ensimmäinen jo kokeneempi ja tottuneempi harjoittelija Vilma joutui tänään Caran kanssa valvovan silmän alle kouluratsastuksessa. Vaikka valmennuksessa panostetaan aina molempiin niin hevoseen, kuin ratsastajaan, en voinnut muutakuin hetken keskittyä pelkästään Vilmaan. Saimme tytön asennon kuntoon, jonka jälkeen Cara alkoi pikkuhiljaa rentoutua ja nostaa selkää takaisin käyttöön alun nyökyssä kipittämisen jälkeen. Teimme miltein puolituntia töitä pelkästään käynnissä ja ravisuurtymisten kanssa. Joka kerta kun Vilma pyysi tamman raville se jännittyi tai siirtymisestä tuli kireä ja kiireinen.

Kuitenkin pikkuhiljaa joustavalla kädellä ja rauhallisilla avuilla Cara alkoi kulkea pyöreänä myös läpi siirtymisten. Alkuvalmennuksen käyntityöskentelystä oli hyötyä, sillä ravissa ei nyt tarvinnut tehdä samoja virheitä mitä käynnissä sattui. Raviväistöt ja avotaivutukset kulkivat hyvin irtonaisesti ilman sen suurempaa draamaa ja jännittyneisyyttä. Laukkaa ei tällä kertaa, niin ehditty treenata, sillä tämän päivän tehtävät kulkivat käynnissä ja ravissa, mutta muutama oikein hyvä laukannosto saatiin harjoitusten lomaan. Tämän päivän valmennuksen tarkoituksena oli tietenkin ratsukon yhteistyön kehittäminen sellaiseksi että uskallan heidän antaa treenata yhdessä hyvällä mielellä. Toistaiseksi Vilma on tehnyt ihan perustyöskentelyä ja maastoillut tamman kanssa paljon, joten heillä on ihan hyvä perusluottamuspohja jo olemassa.


07
HEI 2017
Väännetään ja käännetään
Telma

Nuori neiti alkaa olla virroissaan, joten sen treeniin kuluu aikaa aina parituntia päivässä. Tamma kerrytti nopeasti tarvitsemaansa massaa ruokavalion muutoksella, sopivalla treenillä ja tietenkin pääsemällä laitumelle. Nyt tuo villikko on pyydystetty venähtäneeltä viikonloppu laidunlomalta ja Vilma on varustanut sen kouluvarusteisiin pinteleineen ja koulusatulalla. Hämmästelin kun ruipelole menikin jo ihan passelisti ”aikuisten” heppojen satula, sen verra selkä on saanut massaa ja lihasta. Tarkistin varusteet tallissa ja talutin tamman pihalle. Hyppäsin kyytiin ja lähdin kävelemään kohti derby kenttää. En ajatellut ratsastaa siellä vaan ihan kentällä, mutta pieni maastokävely tekee vain hyvä, joten kävimme tarkastamassa vähän maastoja ja pääsi Cara kiipeämään portaatkin käynnissä. Rauhallisesti tamma tuntuu ottavan kaiken uuden ja jännänkin.

Kentän aitoja piti hieman ihmetellä ja hetken pyörimisen jälkeen Manuel tuli auttamaan portin kanssa. Hän ei kuitenkaan antanut periksi, vaan Caran oli pystyttävä siihen, mutta Manuel tuki tammaa kouluraippaa apuna käyttäen. Kouluraipasta tuli Caralle tavallaan seinä ja se ei voinnut poistua seinän läpi. Aina kun se otti askeleen lähemmäs porttia paine kaikkialta hellitti ja jos yritti tulla lähemmäs raippaa Manuel painosti tamma toiseen suuntaan. Tällä kikkailulla sain liukuportin työnnettyä auki ja pyöräytin tamman sisään. Kävelin kierroksen pääty-ympyrällä ja aloitimme portin kiinni laiton. Cara älysi jo nyt mitä siltä toivottiin ja olikin valmiimpi toimimaan, vaikka portin ääni olikin hiukan hassu ja jännä.

Turvallisesti kentällä, joten nyt pääsin aloittamaan alkuverryttelyn, joka itsessään meni ihan kivasti, mutta kun aloitin ikävien laukanvaihtojen harjoittelun, iin Cara päätti ruveta pitkästä aikaan oikein hankalaksi lapseksi. Turvauduin puomiin ja siinä vaihdot onnistuivat. Hämäystekniikka ja miettimisaika tuottivat tulosta, sillä hetken väistöjen ja ravityöskentelyn jälkeen myös laukan vaihdot tulivat kuin luonnostaan. Kehuin tammaa ja päätinkin että tämän päivän treeni on tässä. Aamu aurinko alkaa jo läämmittämään kunnolla, joten Carakin tuntui hieman väsyneeltä. Ratsastin pihalle ilman ongelmia, siis portti saatiin auki ja kiinni ihan itse. Hyppäsin alas ja nappasin pintelt pois. Heitin pintelit tallin ovista sisään ja huutelin talliin meneväni järvelle kahlaamaan, jos joku ehtisi vaikka Muumilla mukaan. Vilma heitti Muumille suitset päähän ja tuli pihalle. Punttasin tytön ison Ruunan selkään ja nousin itse jakkaralta Caran selkään takaisin. Neiti ei viellä ole harrastanut uima retkiä, joten satula pidetään mukana. Järvellä tamma meni kuitenki rohkeasti veteen ja peuhasi vedessä onellisesti. Minua alkoi kaduttaa satula, niinpä soitin talliin Viiville, että tulisiko se hakemaan satulan pois ja toisi narun varmuuden vuoksi. Sidoin narun kaulaan ja otin satulan pois. Viivi otti satulan, puhelimeni ja kouluratsastussaappaani mönkijän kyytiin ja jäi seuraamaan operaatiota. Kaikkien yllätykseksi Cara meni syväle täysin tyynesti ja kiersikin ensin vain laiturin Muumin perässä. Hetken ihmettelyn jälkeen Cara suuntasi rannalta takaisin veteen, joten sai tietenkin mennä ja Muumin avustuksella teimme hieman pidemmän uima retken, jonka jälkeen olikin hyvä laskea tamma kuivauksen jälkeen takaisin laitumelle ja sain Viiviltä kyydin vaihtamaan vaatteet.

↭↭↭↭↭↭↭↭
07
HEI 2017
Väännetään ja käännetään
Telma

Nuori neiti alkaa olla virroissaan, joten sen treeniin kuluu aikaa aina parituntia päivässä. Tamma kerrytti nopeasti tarvitsemaansa massaa ruokavalion muutoksella, sopivalla treenillä ja tietenkin pääsemällä laitumelle. Nyt tuo villikko on pyydystetty venähtäneeltä viikonloppu laidunlomalta ja Vilma on varustanut sen kouluvarusteisiin pinteleineen ja koulusatulalla. Hämmästelin kun ruipelole menikin jo ihan passelisti ”aikuisten” heppojen satula, sen verra selkä on saanut massaa ja lihasta. Tarkistin varusteet tallissa ja talutin tamman pihalle. Hyppäsin kyytiin ja lähdin kävelemään kohti derby kenttää. En ajatellut ratsastaa siellä vaan ihan kentällä, mutta pieni maastokävely tekee vain hyvä, joten kävimme tarkastamassa vähän maastoja ja pääsi Cara kiipeämään portaatkin käynnissä. Rauhallisesti tamma tuntuu ottavan kaiken uuden ja jännänkin.

Kentän aitoja piti hieman ihmetellä ja hetken pyörimisen jälkeen Manuel tuli auttamaan portin kanssa. Hän ei kuitenkaan antanut periksi, vaan Caran oli pystyttävä siihen, mutta Manuel tuki tammaa kouluraippaa apuna käyttäen. Kouluraipasta tuli Caralle tavallaan seinä ja se ei voinnut poistua seinän läpi. Aina kun se otti askeleen lähemmäs porttia paine kaikkialta hellitti ja jos yritti tulla lähemmäs raippaa Manuel painosti tamma toiseen suuntaan. Tällä kikkailulla sain liukuportin työnnettyä auki ja pyöräytin tamman sisään. Kävelin kierroksen pääty-ympyrällä ja aloitimme portin kiinni laiton. Cara älysi jo nyt mitä siltä toivottiin ja olikin valmiimpi toimimaan, vaikka portin ääni olikin hiukan hassu ja jännä.

Turvallisesti kentällä, joten nyt pääsin aloittamaan alkuverryttelyn, joka itsessään meni ihan kivasti, mutta kun aloitin ikävien laukanvaihtojen harjoittelun, iin Cara päätti ruveta pitkästä aikaan oikein hankalaksi lapseksi. Turvauduin puomiin ja siinä vaihdot onnistuivat. Hämäystekniikka ja miettimisaika tuottivat tulosta, sillä hetken väistöjen ja ravityöskentelyn jälkeen myös laukan vaihdot tulivat kuin luonnostaan. Kehuin tammaa ja päätinkin että tämän päivän treeni on tässä. Aamu aurinko alkaa jo läämmittämään kunnolla, joten Carakin tuntui hieman väsyneeltä. Ratsastin pihalle ilman ongelmia, siis portti saatiin auki ja kiinni ihan itse. Hyppäsin alas ja nappasin pintelt pois. Heitin pintelit tallin ovista sisään ja huutelin talliin meneväni järvelle kahlaamaan, jos joku ehtisi vaikka Muumilla mukaan. Vilma heitti Muumille suitset päähän ja tuli pihalle. Punttasin tytön ison Ruunan selkään ja nousin itse jakkaralta Caran selkään takaisin. Neiti ei viellä ole harrastanut uima retkiä, joten satula pidetään mukana. Järvellä tamma meni kuitenki rohkeasti veteen ja peuhasi vedessä onellisesti. Minua alkoi kaduttaa satula, niinpä soitin talliin Viiville, että tulisiko se hakemaan satulan pois ja toisi narun varmuuden vuoksi. Sidoin narun kaulaan ja otin satulan pois. Viivi otti satulan, puhelimeni ja kouluratsastussaappaani mönkijän kyytiin ja jäi seuraamaan operaatiota. Kaikkien yllätykseksi Cara meni syväle täysin tyynesti ja kiersikin ensin vain laiturin Muumin perässä. Hetken ihmettelyn jälkeen Cara suuntasi rannalta takaisin veteen, joten sai tietenkin mennä ja Muumin avustuksella teimme hieman pidemmän uima retken, jonka jälkeen olikin hyvä laskea tamma kuivauksen jälkeen takaisin laitumelle ja sain Viiviltä kyydin vaihtamaan vaatteet.