Valjastin Sannin jo aamuhämärässä, nimittäin meidän pitäisi ehtiä Tupelan koululle lännen henkisessä karavankärryissä. Kun tammalla oli sen markkina valjaat päällä, suuntasin pikaisesti vessaan ja vaihdoin ruutupaidan päälleni ja bootsit jalkaan. Stetsoni lippiksen tilalle ja kellertävä nahkaiset ajo hansikkaat käteen. Mukaamme lähtee kaksi ratsukkoa, jotka pitävät koulun liikuntapäivässä talutusratsastusta. Tupelan koululla esitellään tänään erilaisia kylän ja lähialueen harrastusmahdollisuuksia. Mukaan vaunuihin nostimme heinäpaaleja ja esittelytauluja, joihin Heli oli yhdessä eliaksen kanssa taikonut erittäin näyttävät mainokset ja tarjouksiakin. Lisäksi olimme tulostaneet esittelylappusia ja käyntikortteja melkoiset niput.
Tuntitallista kannettiin vielä kypärät vaunuihin, jonka jälkeen lähdimme kohti Hevoskeskusta, jossa työmiehet aloittelivat hommiaan. Kuljimme kylälle keskuksen kautta, niin pääsimme nopeiten kaupan pihaan. Meillä on kohtalaisen pitkä päivä tiedossa, kun oppilaat kiertää ja päiväkotikiertää ja sen jälkeen käydään hoivakodilla tervehtimässä vanhuksia. Sanni onneksi seisoo niin kiltisti, että Laura sai helposti pidettyä sitä Ripsan selästä vaikka olikin valmis hyppäämään alas. Kauppatavarat penkin alle piilotettuun kylmälaukkuun.
Koululla Sannin tehtävä oli toimia vaunuhevosena ja kuljettaa oppilaita koulun aluella. Saavuimme koulun pihaan yhtä aikaa kun suurin osa kylän busseista saapui paikalle. Yksi kuljettajista totesi, että yhdestä bussista on rengas puhjennut kirkon takana eli vajaan kilometrin päässä. He ehtivät hakea kyseisen auton seuraavat lapset, mutta kukaan ei oikein ehtinyt hakea kyseisin auton kyydissä olevia lapsia, joten soitin koulusihteerille ja kysyin saanko minä hakea heidät. Tytöt tyhjensivät vaunut turhista esineistä ja sitten me lähdimme Sannin kanssa pelastusoperaatioon.
Sanni hölkkäili innoissaan kyläteitä pitkin ja hieman ihmetteli äkkinäistä liikehdintää, kun tallilta vain kävelimme rauhaksiin. Aamuliikenne oli rauhaisaa, mutta silti aiheutimme avistuksen ihmmetystä. Lapset odottivat jo bussin vieressä ja onneksi auto oli saatu kitkutettua levikkeelle, joten kävin kääntämässä Sannin toisen puolen levikkeen kohdalla ja palasin lasten luokse. Kuljettaja piti hyvän järjestyksen lapsien keskuudessa ja nosti lapset kyytiin. Lopuksi kuljettaja lukitsi auton ovet ja piilotti avaimet, sillä firman huoltomies ehtisi käydä vaihtamassa renkaan mahdollisesti sillä välin kun viemmelapsia koululle ja kuljettaja jää odottamaan koululle. Kuljettaja nousi etupekille viereeni ja piti lapsille turvallisuus ohjeet vaatien yhtä hyvää käytöstä kuin bussissa.
Sanni kuljetti arvolastin tyylikkäästi ja tottuneesti koululle. Menimme ajoteitä pitkin, koska jalkakäytävillä kulki lapsi sen verran paljon. Parin auton ruuhkankin saimme aikaan vaikka Sanni ravaili kohtalaisen reippaasti. Tamma vetää niin rehellisesti, vaikka kyydissä oli vähän liikaa lapsia. Normaalisti pidän kymmentä maksimina yhden hevosen yhdistelmälle vaikka kyytiin vankkureihin menisi enemmänkin väkeä. Lapset nostettiin kyydistä alas ja heillä oli hauskaa kun pysäytin Sannin samaan paikkaan mihin koulubussi lapset jättää. Saimme seuraa myös isosta bussista, jonka kuljettaja olikin itse firman johtajan poika ja kysyi voisiko ottaa kuvan heidän someen ja niin me patsasteltiin ensimmäisessä pönötyskuvassa. Ehdotin vielä että ajaa ison bussin meidän viereen niin että kuvassa näkyisi bussi taustalla ja hän ajoi sen siihen. Sanni katsoi vain paineita suhauttelevaa bussia ja sen jälkeen keskittyi lähinnä omaan itseensä eli möllöttämiseen.
Itse tapahtuma sujui hieman helpommin ja ilman isompia muutoksia suunnitelmiin tai dramaattista. Sanni sai paljon ihailijoita ja mikä tärkeintä me jaoimme paljon esitteitä. Toivottavasti saataisiin hieman lisää asiakkaita vakiotunneille ja myös kursseille. Lisäksi yksi nuori kyseli valmennuksia poninsa kanssa ja hänelle annoin oman numeroni, sekä pyysin vanhempia soittamaan.