Tonttu tai Tollo ihan millä tuulella ruuna tai kutsuja sattuu olemaan. Vaikka se onkin perusluonteeltaan äärettömän kiltti ja helppo hevonen kaikin tavoin, on silläkin joskus vaikeita päiviä ja tietyissä tilanteissa on hieman kiireinen. Kun mietitään tallityöntekijän kannalta hevosen hyviä puolia, niin ne ovat ehdottomasti hyvä rehunkäyttö kyky ja siisti karsinakäyttäytyminen. Vaikeita puolia ruunassa on henkilökunnalle taluttaminen. Sillä on aina kiire kaverin perään, mutta on talutettavissa orikuolaimella tai naruriimulla. Ei tee äkkinäisiä rykäisyjä, mutta saattaa rynniä ja yrittää "juosta" voimalla taluttajan ohitse. Kun ruunalle tekee selväksi kuka määrää, niin on ihan talutettavissa. Kaverin kanssa kulkee nätisti, mutta silti aina tarhatessa mieluusti orikuolaimella. Tarhaan ei tykkää jäädä yksin, mutta jos joku hätistää pois, niin jää kyllä tarhaan eikä karkaa. Portilla on vain oltava tarkkana, ettei ryykää porttia auki.

Muuten hoitotilanteissa ruuna on oikea nallekarhu, joka ei koskaan kyllästy ihmisen huomioon. Se kasvattaa aivan järkyttävän talvikarvan ja jos on tallissa on pakko klipata melkein kuukausittain talvikaudella. Joskus myös kesällä klipattava. Ruunalla on hyvät isot kaviot, joita se kannattelee ainankin hetken ihan itse. Kengittäessä lepuuttaa kinttujaan mieluusti tuen päällä. Varustamien tai loimitus ei ahdista ruunaa millään muotoa, mutta kuolaimien kanssa saattaa hieman empiä ja yrittää nostaa päätään ylös. Kun jaksaa odottaa ruunan mietiskelyä, niin se ottaa kuolaimet itse huomatessaan vaihtoehtojen vähyyden. Varustettuna on huomattavasti helpompi talutettava, eikä ole enään yhtään niin paljoa muiden perään. Saattaa huudella ulkona kavereita, mutta seisoo esim valjastaessa ilman kiinni pitäjää, kunhan ohjat on tuotu sivulle merkiksi että nyt kuuluu seistä.

Selkäännousun jälkeen ruuna muuttuu hieman säpäkämmäksi, mutta on silti äärettömän näppärä alkeisratsu. Tonttu on taitava arvioimaan ratsastajan tason ja sillä on tasaiset askeleet, joten se olisi täydellinen opetushevonen ellei olisi taloudellisesi niin hankala pitää (syö paljon!) tai pelottaisi lapsia kokonsa vuoksi. AIka moni on ennen tuntia itkenyt ettei halua tuon mörön slkään nousta, mutta piaan on huomannut ettei Tonttu ole mikään paholainen tai raketti vaikka sillä kokoa onkin. Napakka ratsastaja saa Tontusta itri ihan oikeian kouluhevosen. Se on koulutettu hA tasolle, mutta osaa vaikeeampiakin liikkeitä., mutta sen kokoamis aste ei riitä vaativiin luokkiin. Iso ruuna liikkuu pienillä ja kevyillä avuilla melko ketterän oloisesti ja jopa jotkut koulutuomartkin ovat tykänneet siitä palkiten ratsukon ruusukkein. Hypätessä Tonttu ei ole niin varma mitä se tekee, mutta kovaa ja korkealta on sen mielestä hyvä tyyli, joten vauhti kasvaa ja jalka nousee. Vaikka ruuna on iso ja raskas se kiitää 90cm esteide yli helposti ja irtona se on loikannut jopa 110cm okserin yli, mikä on todella paljon noin raskaalle hevoselle. Mielen virkistyksesksi harrastetaan esteitä, mutta se ei ole Tontun päälaji. Maastossa se on parhaimmillaan, koska ei säiky mitään ja malttaa kuunella ratsastajan apuja. Ruunalla voi myös ratsastaa ilman varusteita, mutta tietysti mieluusti maneessa, missä ei ole herkullisia puskia häiritsemässä ruunan suoritusta.

Vaikka onkin hyvä ja taitava ratsu, niin joku saattaa yllättyä ruunan leipälajista. Se on juossutkin raveissa, mutta se on sivutoiminen harrastus / työ, seen leipälaji on ehdottomasti valjakkoajo. Tonttu nauttii vaunujen edessä kulkemisesta ja etenkin kouluosuuksilla ottaa hyviä pisteitä. Maastossa tarvitsee hiukan kiritysta ja tarkkuudessa ajurin on oltava kyllä hyvin hereillä. Tonttu vetää myös vossikkaa erilaisissa tapahtumissa ja toimii häähevosena lähiseudulla. Turistien kuljettaminen helsingin keskustassa ei ole Tontulle vierasta, sillä se oli 5 vuotiaana parivaljakossa Suomen pääkaupungissa ja oppi sielä tuntemaan laivojen merkkiäänet, tottui autoihin ja ratikoihin.

Sukuselvitys

Tontun paperit löytyivät sen kasvattajan kautta Ruotsin rekistereistä ja sille saatiin sukutaulu näytille. Pidempi sukuselvitys on tulossa vielä myöhemmin kun saan aikaiseksi ja suomennettua Ruotsin kielisistä tiedoista.

Tontun ja Titan valmennukset meritään tähän

Mm Tarinakilpailujen tuotokset tulevat tähän

14.09.2018 Uusi ylläpitäjä

Titta ja Eemeli saapuivat tänään sukuloimaan ja tutustumaan Titan uuteen ylläpitohevoseen. Ostin viikko sitten pohjoisruotsinhevosen, josta ajattelin tulevan hyvä tuntihevonen Pöllökumpuun. Kuitenkin totesimme sen vielä olevan liian viriili ja nuori niihin hommiin. Olisi siis parempi löytää sille ylläpitäjä. Ihan ventovieraalle en tätä kultakimpaletta olisi antanut yli tuhannen kilometrin päähän Porista, mutta onhan kyseessä mieheni sisko, joka on aikaisemmin asunut samassa piha piirissä, mutta muuttivat lähemmäs omaa harrastustaan ja ammattiaan. Molemmat harrastavat keskiaikaa ja viikinki kulttuuria, joten Norjan rajanaapurina on kaikkein mieuluisinta asua ja työskennellä. Titta oli löytänyt paikalliselta ratsastuskoululta uuden hoitohevosen ja käy ahkerasti tunneilla, mutta kaipasi kuulemma enemmänkin hevosia. Kerroin Tontusta Titalle eräänä iltana kun skypetimme ja jaoimme kuulumisia, Titta innostui heti, mutta Eemeli puolestaan ei niinkään innostunut lähinnä pitkä ajomatka huoletti miestä. Tarjouduin tuomaan ruunaa lähemmäs, mutta Titta totesi että pääseepähän moikkaaman sukulaisia, kun ajavat Poriin asti. ja niinpä Eemeli ja Titta kaarsivat uudella mustalla mersun pakettiautolla, jossa oli Längelmäen logoin varustettu traileri perässä, Pöllökummun pihaan.

15.09.2018 Kankitreeni, kirjoittanut Titta

Koska nyt on mahdollisuus osallistua Maarit Kallion pitämälle koulutunnille, niin aijon hyödyntää sen virkistäen kankitreeni muistojani. Kerroin Maaritille että Magnus olisi myös taitava kangilla, mutta tallilla ei usein ratsasteta kankisuitsin kun opettaja on estepainoitteinen. Maaritin mukaan läheellä Nourgamia eli noin 70 kilometrin päässä asuu hänen kurssitoveri, johon lupasi olla yhteydessä, jos tämä joutaisi pitämään tunteja ja valmentamaan.
Tonttu liikkui kuitenkin ihanan kevyesti vaikka onkin niin raskas hevonen. Sissi ratsuttaja Paula oli työskennellyt ruunan kanssa nämä päivät mitä se oli ollut Pöllökummussa ja hänen sanojen mukaan se on joka päivä parempi ratsasttaa. Annoin molemmille kuitenkin aikaa tottua toisiinsa ja tänään ratsastettiin kangilla vain sen verran että mustin miten niitä käytetään ja pääsääntöisesti ne olivat vapaana kaulalla.
Aamupäivästä oli mukavan viileä treenata ja koska matkaan lähdetään vasta huomenna illalla, niin uskalsimme treenata hieman totisemmin. Tonttu hikosi alkutunnista kevyesti, mutta se pysyi kuitenkin kokoajan kuulolla ja vastasi apuihini melkein viipymättä. aarit oli myös hyvin tarkka opettaja, joten oli pakko ratsastaa hyvin. Tunnin jälkeen kävimme Tontun kanssa vielä maastoilemassa rannan tuntumassa ja se pääsi kahlaamaan matalaan rantaveteen.

16.09.2018 Matka kohti Nourgamia alkaa

Aamusta Titta liikutti Tontun normaalisti ja päivän se oli tarhassa. Ennen matkaan lähtöä Alina oli klipannut ja pukenut Ruunan loimiin. Autoa oli pakattu pitkin päivää ja paljon se Alina tavaraa laittoikin Tontun matkaan, mutta onhan siellä Nourgamissa varmasti kylmäkin, joten on niitä loimia vain oltava mukana paljon.
Lastaushetki oli rauhallinen ja Tonttu käveli Alinan perässä autoon mukisematta. Titta laittoi Eemelin kanssa puomit kiinni ja nostivat sillan. Pressu sai olla auki sen aikaa, kun Titta laittoi heinäverkon paikoilleen ja tarjosi viimeisen kerran melassi vettä ruunalle ja se joikin loput saavillisesta, minkä Alina aloitti tallissa. Vetteen oli sekoitettu myös elektrolyyttiä, jotta ruuna selviäisi pitkästä matkasta ilman kuljetuskuumetta tai muuta vastaavaa ongelmaa.
Sain illalla yhdentoista aikaan vielä viestin että kaikki sujuu hyvin ja samoin aamulla oli tullut viesti että matka etenee suunnitellusti ja Titta oli lisännyt instagramiinsa kuvan ruunasta trailerissa heinäverkon kanssa. Trailerissa on onneksi valvonta kamerat, joten pari uskaltautui ajamaan läpi yön seuraten hevosta. Ammattiautoilijan siskolle tuo ei ole matka eikä mikään ja onhan Eemelikin tottunut matkaaja. Silti olin onnellinen kun sain ruunasta kuvaviestin Längelmäen tallista.

17.09.2018 Längelmäellä

Tonttu pääsi huilimaan karsinaan kolmen aikoihin. Sitä ennen Titta harjasi ja käveytti sitä uudessa ympäristössään, jotta ruuna tottuu uuteen miliööhönsä. Sillä ei kuulemma ole vielä seinä naapuria, mutta se on kotiutunut hyvin ja päässyt haistelemaan muita tallin asukkaita kaltereiden takaa. Se on rauhallinen eikä tunnu stressantuneelta, joten uskallan toivottaa hyvää jatkoa heille ja jatkaa elämää täällä Porissa. Tästä hetkestä eteenpäin ruunan päätöksistä ja sivujen päivittämisestä vastaa sen ylläpitäjä Titta Pietinen, ellei toisin mainita julkaisussa.

14.10.2018 Helge maastoilee

Olen nyt Titan työmatkan ajan hoitanut hurmaavaa pohjoisruotsinhevosta Tonttua. Pari kertaa olen ruunalla ajanut, mutta nyt tuntui siltä että on kokeiltava nousta ruunan selkään. Lisäksi kiinnostaa kokeilla barokkisatulaa, jonka Tonttu omistaa ja Titta kehui että se on hyvä satula istua. Hain ruunan tarhasta käytävälle ja aloitin harjaamisen. Vielä vähän emmin varustehuoneessa satula valintaa, sillä mös rungoton satula näyttää mielekkäältä. Kuitenkin nappasin barokki satulan ja heitin alustan ensin, jonka jälkeen satula perään ja kiinnittelemään vöitä. Satula kiinnitettiin vielä rintaremmillä ja mäkivöillä, jotka ei ole ihan viralliset satulan kiinnittämiseen, sillä Titta ei vielä ole saanut mittatilaus valjaitaan keskiaika varusteisiin.
Varustamisen jälkeen heilautin itseni tallin pihalla kyytiin ja hetken asettauduin satulaan. Titta oli antanut vinkin, että kannattaa pitää aika pitkät jalustimet, niin pääsee parempaan asentoon. Ja pidennettyäni jalustimia vielä parireikää, niin alkoi asento tuntumaan paremmalta ja vakaammalta. Heidi pyörähti tuntitallin ovella ja huomasin naisen kääntyneen takaisin, joten ratsastin mahdollisimman ylväästi naisen luokse. Hän ei tiennyt että olen ratsastanut ennenkin.
"Moi, kaunis päivä tänään", totesin hymyillen ja taputtaen ruunan kaulaa. "Taidan käväistä kylillä päin", jatkoin. Nainen jäi tuijottamaan peräämme, kun kannustin ruunan rivakkaan käyntiin.
Nautimme maisemista ja toistemme seurasta, Titta oli kyllä kertonut ruunan olevan kiva ja rento myös ratsain, mutta en silti olisi uskonut sen reagoivan vain hännänheilautuksella mutkasta vyöryneeseen tukkirenkkaan, joka painoi hätäisesti jarrua ja auton painepalje puhkesi juuri kohdallamme töyssyn tai voimakkaan kallistumisen johdosta. Käännyin rekan perään, kun huomasin sen pysähtyvän tienlaitaan hätävilkuin varustettuna. Kyseessä oli suomalainen kuski, joka pahoitteli turhaa kiirehtimistään ja raapi päätään tutkien vaurioita. "Niskasella on paja reilu kymmenen kilometrin päässä ja taitaapahan olla työssäkin tähän aikaan. Hän tekee tuon tässä tienpäällä käden käänteesä ja vieläpä laskulla, niin ei tarvi heti ruveta maksumieheksikään. Odotas kaivan sulle numeron", totesin napaten puhelimen takintaskusta. Tonttu hamuili sillä välin puunkuorta kuormasta. "Odotas mulla on sulle jotain parempaa", kuski totesi ja kiipesi autoonsa. Hän tuli parin sokeripalan kanssa ja kysyttyään luvan antoi ne Tontulle. Mies sai niskasen numeron ja me jatkoimme matkaa kyläkaupalle.
Kyliltä palatessa ruunan pepunpäälle olin saanut kiinnitettyä ison porkkanasäkin ja pysähdyimme vielä tervehtimään Niskasta ja nuorta kuskiamme. Toivotin hyvät päivän jatkot ja ratsastin tallille suoraan rehuvaraston pikkuovelle jossa loikkasin alas ja nostin säkin sisälle. Nappasin Tontulle pariporkkanaa palkaksi ja vein sen talliin. Hoidon jälkeen se pääsi takaisin tarhaan.

11.02.2019 Varustekaappi tulvii

Aamulla tuli ikävä soitto tallilta, että vesiputki on haljennut ja vuotanut yön aikana mittavat vahingot ja suurullisimman kohtalon on saanut osakseen meidän kaappi. Kiiruhdin tallille kartoittamaan vahinkoja ja no melko ikävältä näytti kun kaikki oli litimärkää. Ei ole tietoa kuinka kauan putki on vuotanut että onko satulatkin läpimärkiä, mutta kaikki aseteltiin kuivumaan ja nahkavarusteet on rasvattu. Nahkavarusteet vietiin Heidin saunaan kuivumaan ja tuulettumaan. Aika näyttää mitä uusitaan. Ainankin lampaankarvaromaani ja -satula vaikuttavat hyvinkin huovuttuneilta.
Osa tuotteista menee vaihtoon ja osa saadaan varmasti kuivattua. Jokunen loimi on kutistunut kuivatuksen yhteydessä ja toppaloimista on sisukset lähtenyt peusta ja kuivausrummusta huolimatta liikkeelle ja paakuiksi. Alan siis etsimään uusia varusteita Tontulle ja olen omaan vakuutusyhtiöön yhteydessä.

Mössöön

Mössö turvotetaan aina valmiiksi ja on ämpärissä oven edessä.
Väkirehut on jaettu valmiiksi värikoodi bokseihin Valkoiset aamulla, siniset päivällä ja mustat yöllä.
Mikäli mössöä ei ole valmiina ei Tonttu saa sitä.
Mikäli väkirehuboksit ovat tyhjät heitä laatikosta leipää ja 1/2 litraa listittyä kauraa.
Lisukkeet ovat valmiina väkirehujen seassa silloin kun niitä saa.

Varustekaappi remontissa vesivahingon takia.