Ananasfarmari

kutsumanimeltään Antti
suomenhevonen ruuna
s. 16.071.2019 Suomessa, 16-vuotias
ruunikko, 158cm

omistaa Titta Pietinen (VRL-09562, ✉)
kasvattanut Vihtavuoren Talli evm

estepainotteinen, ko: hB, re: 90cm
000.00 ominaisuuspistettä, tasolla 0 / 00

VH-

Ostin aikoinaan kolme suomenhevosta konkurssihuutokaupasta ja niistä kaikki ovat edelleen omistuksessani. Ja kun uutta laumaa aloin rakentaa tiesin haluavani sinne muutaman ruunan tasoittamaan hiarkiaa, mutta Antti ei ollut siihen kaikkein selkein vaihtoehto. No Antti kuitenkin muutti ensimmäisten hevosten mukan Kilpisjärvelle, koska se on todella monikäyttöinen hevonen.

Hoidettaessa Antti on kunnon sählä ja ruunan kanssa täytyykin olla pitkä pinna ja hyvä huumorintaju. Ruunan retale nauttii tutkia kaikki paikat mihin se luulee turpansa mahtuvan, jolloin se ei välitä ahdisteleeko se hoitajaansa päällänsä vai ei. Tästä syystä Antti tuleekin hoitaa aina mieluusti käytävällä, jossa sen saa kahta puolen kiinni, jolloin ruunan hoitaminen on paljon tehokkaampaa ja sen kanssa ei tarvitse keskustella samoista asioista jatkuvasti. Suurin ongelma Antin kanssa on ettei se ihan 100 prosenttisesti kunnioita ihmisen tilaa.

Kentällä Antti kyselee alkuun onko pakko liikkua eteenpäin ja se saattaakin pysähtyä muutaman askeleen välein, joten ratsastajan tulee muistaa pyytää ruunaa liikkumaan eteen heti alusta alkaen ja ruunan kanssa raipasta ja mahdollisesti jopa kannuksista on välillä apua.Antilla on ihan kiva tyyli hypätä, mutta alkuun ruuna saattaa olla hieman laiska nostamaan jalkojaan jolloin apupuomit tai hieman liiallinen eteenpäin ratsastus voi olla olla hyvä keino saada ruuna heräämään siihen mitä on tapahtumassa. Kun esteet alkavat nousemaan, nousee myös Antin jalat paremmin ja ruunalla on ihan kiva tyyli hypätä ja sillä voisi olla skouppia isommillekkin esteille, jos sen kanssa vain treenaisi aktiivisesti.

Maastossa Antti on todella mukava ja rento kaveri eikä se kerää ylimääräisiä kierroksia, vaikka kavereilla olisi hieman liikaa virtaa tai muuta pöllöenergiaa. Antti toimii niin johtohevosena kuin myös perän pitäjänä, jos se on jonossa on takana oltava ylempi arvoinen tai sitten kokeneella ratsastajalla varustettu hevonen. Herkästi jos kaveri tulee purutuntumalle alkaa antti tekemään tammamaisia pikku pukkeja, mutta niissä on kohtalaisen helppo pysyä jopa aloittelijoiden kyydissä.

Sukutaulu

i. Ananasmestari
sh trn 160cm
evm
ii. Ananasa Käämä
sh m 155cm
iii. Käämi
sph m 147cm
iie. AntiAna
sh mrn 159cm
ie. Meri-Merta
sh prt 163cm
iei. Meri-Metso
sh vprt 166cm
iee. Merinen
sh trt 159cm
e. Fiorella
sh mkm 155cm
evm
ei. Regulus
sh vrt 153cm
eii. Remus
sh vrn 161cm
eie. Estrella
sh vprt 149cm
ee. Filosohfi
sh mkm 158cm
eei. Fileous
sh m 160cm
eee. Sohfie
sh rtkm 154cm

Lue sukuselvitys

i. Hevosen nimi

    ii. Hevosen nimi

    ie. Hevosen nimi

e. Hevosen nimi

    ei. Hevosen nimi

    ee. Hevosen nimi

Jälkeläiset

Varsan nimi
syntynyt 00.00.0000
i. Hevosen nimi
Varsan nimi
syntynyt 00.00.0000
i. Hevosen nimi
Varsan nimi
syntynyt 00.00.0000
i. Hevosen nimi

Kilpailukalenteri

00.00.0000   Kilpailupaikka Kilpailun info luokka tulos
00.00.0000   Kilpailupaikka Kilpailun info luokka tulos
00.00.0000   Kilpailupaikka Kilpailun info luokka tulos

Päiväkirja

22. tammikuuta 2026 Vauhtimaasto (kirjoittanut omistaja), 239 sanaa

Meillä oli hetken joulunjälkeen rauhallista, mutta alkuvuosi on oikeastaan ollut aika kiireinen. Kuitenkin näin torstain kunniaksi pääsin lähtemään Antin kanssa mauhti maastoon. Mukava 20 asteen pakkanen ja aivan tyyni ilma, kaunis aurinko ja ihan täydellinen sää. Kilpisjärvellä on paksu jää ja sinne on ajettu myös hevosille tarkotetu väylä. puin paksun villaisen ratsastushameen päälleni ja juuri ennen kypärää myös paksun norjalaisen villapaidan.

Lähdin Antin kanssa yksin jäälle ja tarkoitus oli siis suunnata ensin Saanan takaa kohti Mallaa ja sieltä järven rantaa pitkin ja lopulta ylittää Kilpisjärvi. Kerroin reittisuunnitelman Eemelille ja tallitytöille. Antti tuntui kivan virkeälle kun se on yksin liikkeellä. Kohtasimme auratulla vaellusreitillä muutamia turisteja ja pari kelkkaryhmää ajoivat ohitsemme. Antti ei välitä kelkoista yhtään. Kerran pyysin paikallisia kelkka yritääjiä jotka ovat todella taitavia kelkkojen kanssa ajamaan kunnon rallia ihan meidän pihaton aitojen vieressä. Antti oli silloinkin aivan tyynen rauhallinen.

Kävimme Mallan juurella olevalla laavulla tarkastamassa polttopuiden määrää, nimittäin eräs kelkka yrittäjä sitä minulta tiedusteli. Lähetin hänelle viestin että puita on, mutta ilmoitan myös kaupalle jossa työskentelee laavujen huolto. Laukkasimme oikeastaan täysiä järven jäällä. En hirveästi joutunut Anttia patistamaan, mutta pikkuisen kuitenkin ehdotin vauhdin lisäämistä. Ja pappahan se painoi menemään. Kun saavutettiin rantaa otimme hieman ravia ja tien vartta pitkin käveltiin kohti kauppaa. Kaupalla kiinnitin ruunan puomiin kaupannurkkalle ja kävin hakemassa kaupasta kaksi jätesäkillistä kuivaa leipää. Kiinnitin ne yhteen narulla ja heitin ruunan satulan eteen. Loppu kuriiri tehtävän jälkeen Antti pääsi harjaukseen ja sen jälkeen se pääsi kuivumaan solariumin alle.