Päivä on alkanut valmennusten parissa ja nyt onkin ensimmäisen minun oman ratsastukseni vuoro. Olin ajanut harjoittelijoiden kanssa mönkijällä puomeja kentälle ja nyt onkin tarkoitus treenata puomien ja kavalettien avustuksella. Laura laittoi Donnan kuntoon ja olikin kävelyttänyt sen jo pihapiirissä. Neiti oli kuulemma kieltäytynyt lähtemisestä peltolenkille, joten Laura oli hakenut gramaanit jo matkaan arvellen että tarvitsen niitä treenissäkin. Laura on kyllä loistava lukemaan oikukasta tammaa ja todellakin tarvitsin gramaaneita, nimittäin kun keräsin ohjat ja pyysin raville, niin alkoi välitön vasta rinta ja kiukku laamailu. Donna päätti heittäytyä varsinaiseksi draama kuningattareksi. Laura vippasi minulle kouluraipan, jolla aloin hätistelemään tammaa. Manuel sattui paikalle ja keskutelimme hetken neidin tilasta ja asenteesta. Manuel lupasikin ottaa sen työnalle, koska se on ollut pitkään hankala ja rasittava ratsastaa. Eläinlääkäri on todennut sen terveeksi, ainoastaan hormonit heittelevät, johon se sai kyllä rauhoittavaa ravinnetta.
Hetken taistelun jälkeen Donna kuitenkin ampaisi laukkaan ja taas mentiin hetki pitkin kenttää, kun pahin pureminen kuolaimeen loppui pystyin istumaan satulaan. Hetki ympyrällä laukkaa ja siltä raville ja kevyessä ravissa alkuverryttelyn pariin. Tein liioiteltuja taivutuksia ja reippaita pohkeenväistöjä mahdollisimman jyrkästi. Donnan tasapaino on kyllä parantunut meillä ollessaan, sillä se pääsi oikein irtonaiseen ja liihottelevaan väistöön. Jopa niin hyvään väistöön, että Manuelkin kehui istuessaan varsan selässä, jota Heli talutti tallin pihassa.
Puomityöskentelyssä Donna oli alkuun hieman hankala suustaan, mutta pikkuhiljaa asettui ja tyytyi kohtaloonsa. Etenkin ravissa sain hyviä pätkiä ja pystyin kiittämään tammaa hyvästä työskentelystä. Laukassa oli taas mennä tappeluksi, mutta gramaanien avulla sain tamman hallittua ja kiukutellen suorittamaan halutut tehtävät. Annoin aina ajoittain tammalle pidempää ohjaa ja huili hetkiä, ettei ainakaan väsymyksestä alkaisi kiukuttaa. Pystyin kuitenkin lopettamaan kohtalaiseen laukkatehtävään. Lauralla oli valmiina jo seuraava ratsuni, joten kävimme yhdessä vielä peltolenkillä, joten maastokiukutteluunkaan ei jäänyt varaa.