Pöllökumpu

16.01.2016 Mattotreeniä

Tänään on vuorossa illan ratoksi viellä piipahdus maneesille, koska kotona en uskalla näin villiä treeniä tehdä, eli tarkoitus harjoitella "kuivahautojen" hyppäämistä ja vesimattoja siinä samalla. Ymmi näkee tänään ensimmäistä kertaa kuivahaudan tapaisen maton ja katsotaan onko tammalla rohkeutta suorittaa tälläisiä tehtäviä. Maneesilla tein ensin napakan alkuverryttelyn tarkoituksena ei ollut väsyttää hevosta, vaan saada sille vaan hyvää liikettä alle ja muutma pikku hyppy. Kävimme katsomassa hautaa, jotta tamma tiesi missä se on ja lähestyimme sitä ensin aivan peruslaukassa. Ymmi kielsi ja pörähti. Otin napakamman ohjastuntuman ja toin reippaassa kevyessä ravissa painostaen hieman eteen. Susa oli matkassa ja auttoi maastakäsin kannustaen tammaa äänellä. Muutama sivuaskel ja Ymmi keräsi kaiken rohkeuden ja loikkasi yli haudan. Annoin ohjaa ja parhaani mukauduin hyppyyn. Kehuin jo ilmassa ja esteen jälkeen annoin sen hieman villiintyä kehuen sitä. Uudelleen ravista. Nyt ilman epäröinti napakka liioiteltu hyppy. Vaihdoin suuntaa sehän on ihan erinäköinen, mutta ei kieltoa. Toin laukassa muutama sivulaukka askel, mutta rohkeasti ylitse. Palattuani alkuperäiseen suuntaan, josta ensimmäinen ja ainut kielto oli laukasta tullut varauduin jo kieltoon, mutta tamma yllätti minut se oikein haki vauhtia ja ponnisti luontevasta paikasta. Kehuin sitä ja jatkoin matkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hyppäsin pari kertaa viellä vesimatto pystyä ja yhdistimme nämä kaksi kaarevalla linjalla. Matolta jatkoimme matkaa haudalle. Etäisyyden arviointi oli minullekin haastavaa, mutta Ymmi selvisi tilanteesta loistavasti oivallisella maltillaan. Kehuin, taputin nauroin ja siirryin kevyeeseen raviin. Pari kierrosta hölkkää, loimet niskaan ja kotia kohti. Olin odottanut hieman jännempää rodeo esitystä, mutta kuitenkin molemmat olemme hengissä ja se on tärkeintä..

25.01.2016 Peltotreeniä

Varustin tamman käytävällä koulusatulaan keltaisella satulahuovalla, jalkoihin virittelin keltaiset neopreen suojat ja etusiin bootsit. Jouduin Annulta kysymään tamman kouluvyön sijaintia, koska se ei ollut satulan päällä. Nainen haki vyön minulle se oli ollut kuivumassa tangolla, enkä ollut huomannut sitä. Heitin ruskean fleeceloimen missä ei ole mahavöitä tamman pyllylle ja tässä välissä varustin itseni. Laitoin kannukset saappaisiin ja pyyhkäisin niistä harjalla turpeet pois. Ohut untuvatakki päälle ja kypärä, johon olen saanut hommattua korvan lämmittimet, jotka suojaavat myös niskaa. Pyöräytin viellä kaulahuivin kaulaani ja työnsin korviini napit. Annu veti napit niskastani takin alta ja laitoin ne kännykkääni kiinni. Spotifystä urheilullinen soittolista soimaan ja puhelin taskuun. Laitoin tammalle viellä nivelsuitset ja talutin sen remmien kiinnityksen jälkeen pihalle. Aamupäivän aurinko on niin komea, että päätin lähteä pellolle ratsastamaan. Jouko kylläkin huuteli perääni, että juuri rakennettu lämmin maneesi on tyhjänä ja neiti vaan ratsastaa ulkona. No seuraavat hevoset menenkin maneesin lämmössä. Ymmi vain on niitä harvoja joihin voi luottaa ja mennä pellolle mieltä virkistämään. Pellolla kahluutin ensin tammaa ympäri pellon laitoja. Iso pelto on kesällä laidun käytössä, mutta se on ainankin viellä onneksi pysynyt todella tasaisena. Keräsin ohjat tuntumalle ja aloin ravaamaan isoja ympyröitä, mutta edelleen kiersin oikeastaan vain peltoa ympäri. Ymmi tuntui reippaalta, mutta ei edes vilkuillut portille, minne jo puolet tallin asukkaista olisi rymistänyt pukkilaukalla. Ymmi jopa laukkasi toisessa päädyssä ympyrällä ja teki vaihtoja ilman sooloilua. Pellossa kahlailu on kohtaliasen rankkaa hevoselle ja niin myös ratsastajalle, jos hän haluaa rääkätä itseään. Tänään oli jotekin sellainen fiilis että itsekin töihin, joten istuin perusistunassa askellajista ja reippaudesta riippumatta. Ehkä musiikki pisti minut kokeilemaan rajojani ja aloimme harjoitella Ymmin kanssa keskiravia ja voin kertoa sen olevan melkoista tarpomista tässä hangessa. En tehnyt kuin muutamia pätkiä, ettei tamma kokonaan väsyisi, mutta ne lyhyet pätkät mitä teimme olivat todella onnistuneita ja hyvän tuntuisi. Aloin keventämään Ymmiä eteen alas ja suuntasin sivuportista metsälenkille, jota pidetään auratuna, jotta pääsen myös ajamaan hevosia. Ravailin noin kilometrin lenkin ja kun saavuimme konehallin taakse siirryin käyntiin. Taputin tammaa ja annoin sille pitkät ohjat. Kävimme Ymmin kanssa ihmettelemässä poikia, kun ne hurjastelivat moottorikelkoilla jäällä ja tamma teki lähempää tuttavuutta outoon kelkkaan kun he tulivat rantaan. Rohkea ja pelkäämätön tamma hiukan pörisi kun äänekkäät kelkat nousivat jäältä rantaan kinosten läpi, mutta ei poistunut paikalta. Vein tamman talliin ja riisuin sen yhdessä Annun kanssa. Annu vei tamman solariumin alle kuivattelemaan jalassaan kylmäyssuojiksi muutetut neopreensuojansa, eli lunta alle ja jalkaan. Ymmi jäi solariumin jälkeen noin puoleksi tunniksi talliin huilaamaan, jonka jälkeen Annu heitti sen heinille pihalle.

09.03.2016 Valmennuspäivä kotona

Olen saanut houkuteltua Henrik Mäentaustan nyt myös meidän tallille valmentamaan. Tänään ei ole normi estetunteja, vaan Henrikin pitämiä valmennuksia. Hän on viettänyt kokopäivän seurassamme ratsastaen ja valmentaen. Osallistuin Ymmillä aamuryhmään Annun ja Fainan kanssa. En tiedä oliko paras vaihtoehto laittaa nuoria omia kasvatteja ensimmäiseen ryhmään ilahduttamaan Henrikkiä. Nyt viisi vuotiaat tammat osasivat kuitenkin käyttäytyä meidän yllätykseksemme hyvin Henrikin silmän alla. Meille teetettiin alkuun paljon tasapainoa vaativia puomitehtäviä ravissa, joissa ensin notkistettiin hevosia ja sen jälkeen suoristettiin. Olisi ehkä ollut helpompi toisin päin. Siirryimme vääntämisen jälkeen laukkaan, jossa alkuun ratsastettiin voltteja ja laukan vaihtoja sileällä, koska kyllä viisivuotiaan täytyy jo osata vaihdot ja olla riittävän nopea. Ymmi todellakin oli riittävän nopea ja Henrik piti kovasti sen innokkuudesta. Ensimmäiset esteet tulivat kavaletti, puomi, pysty jumppailussa, jossa tammat joutuivat todella miettimään tekosiaan ja Ymmillä meinasi herne valahtaa turhankin syvälle. Hetken jo luulin että kohta kaadutaan kun tamma veti ohjat käistä kaarteessa ja alkoi viskomaan perää. Myös Henrik luuli niin ja huokaisi helpotuksesta. Kuulemma yhden hevosen kaataminen vuoden sisään on ihan riittävä taakka valmentajalle. Kuumuva Ymmi laittoi minutkin töihin, kun jouduin mittimään istuntaani että saan tamman hallintaan esteiden jälkeen, varsinkin rataharjoituksessa sillä oli merkitystä, koska Ymmi yritti oikoa ja loikkia ihmellisesti. Onneksi esteet olivat 80-90cm korkeudella, joten sain tamman pysyttelemään suunnilleen oikealla linjalla valtavista loikista huolimatta. Olisimme käyneet läheellä kattoa, jos esteet olisivat olleet 120cm, mikä on tamman tämän hetkinen taso noin kotitreenien perusteella. Tänään kuitenkin Ymmi oli poikkeuksellisen vireä ja jopa villi, mutta sai paljon kehuja Henrikiltä ja mies jopa pyysi saada joskus kokeilla tammaa.

13.08.2016 Maaritin silmän alla

Maarit on saapunut tauon jälkeen ilahduttamaan meitä. Hän ilmoitti että nyt on Ymmin aiak totutella kankisuitsiin ja niillä treenaamiseen. Tammalla on ollut muutaman kerran kanget päässä ja se on tottunut ajatukseen kahdesta kuolaimesta. Niinpä Lissu olikin varustanut suojattinsa valmennustuntia varten ja kävelyttänyt sen jo valmiiksi. Minä tulin varusteen vaihdosta ja hyppäsin suoraan tamman selkään. Sateisen kolean kelin vuoksi hevoset eivät juurikaan ole ulkoilleet ja niillä on hiukan ylimääräistä enegriaa. Onneksi Ymmi tuntui rauhalliselta maaneesissa ja suoritti ensimmäiset käynti harjoitukset elastisesti ja mielissään. Ravissa tamma tuntui hiukan kireältä ja alkoi jännittyä, mutta Maarit ei antanut sen häiritä, vaan käsi jatkaa työskentelyä pehmeämmällä kädellä. Laukassa tapahtui jännittymisen purku ja se esiintyi nyt pukkisarjalla ja Maaritin riemuhuudoilla. Nainen huusi vain, että käytä nuoren intoa hyödyksi, ratsasta äläkä ihmettele matkustellen kyydissä. Isoa laukkaa istuen satulassa ja Ymmin muoto alkoi löytää paikkansa ylhäältä. Nyt on ainankin takaosa alla ja tamma kulkee ylämäkeen. Maarit käski varovasti koota ja kääntää ympyrälle. Kun ympyrällä tamma pystyi kokoamaan oli tehtäväni ratsasaa pitkää sivua uran sisäpuolella ja tukea tammaa hellaästi, mutta riittäväsi. Laukassa sain uusia ahaa elämyksiä taas tämän hevosen ratsastamisesta ja työskentely halusta. Treenasimme parit laukanvaihdot, jonka jälkeen siirryimme sulkutaivutuksen harjoittelemiseen ravissa. Siksak sulkuväistöt ovat tamman tulevaisuuden huippuliike, se on hyvin taipunut ja nauttii tekmisestä. Vaikka on nuori ja viellä hiukan kömpelö, niin ravissa se tuntuu kuin leijuvan ja liitelevän siksak uralla. Päivä päätettiin tuttuun tapaan eteen ratsastukseen, jonka jälkeen loimitin Ymmin ja nappasin oman takin päälleni. Lähdin pikku kävelylle pihalle, josta suuntasin takaisin talliin. Lissu vastaan otti hevosen ja pääsin seuraavan kimppuun. On meillä mahtavat työntekijät ja harjoittelijat. Lissu, Riikka ja uusin harjoittelijamma Jonna pystyvät kaikkii johyvin itsenäiseen työskentelyyn ja muiden tarvitsee vain katsoa vierestä sekä puuhastella omia töitään.

19.03.2017 Metkun matkassa

Ymmin kanssa olemme edistyneet valtavasti ja kuin vahingossa tuosta pienestä hintelästä mtammasta on kasvanut minulle täydellinen kilpahevonen. Toisin kuin suurinosa meidän musita hevosista, niin Ymmi on minulle juuri oikean kokeinen eikä hirmu jättiläinen. No se ei ole kuitenkaan itse itsestään kilparatsua tehnyt, vaan hyvin suuri kiitos kuuluu Maaritille, jonka silmän alle menemme tänäänkin ratsastamaan. Kuitenkin alkukäynnit suoritin maastossa ihanan keväisessä säässä. Tiet ovat viellä loskaisia, paitsi raviradan suunnalla ja hevosten ajoteillä, mitä on huollettu. Ajotiet ovat jo täysin sulat ja hiekalla, mutta niitä ajetaankin päivässä useamman kerran lanalla, jotta ne eivät jäätyisikään. Maneesilla Maarit teetätti meillä melkoisen ravitreenin verryttelyn jälkeen. Ymmi hieman alkoi vastustella avotaivutuksessa ja lisätyssä ravissa, kun voimat alkoivat hiipua. Maaritin kannustus sa minut kuitenkin houkuttelemaan ja tukemaan tammaa harjoituksen aikana, jolloin Ymmi kuitenkin kuuliaisesti jaksoi yrittää. Kehuin tamma ja se sai hetkksi vapaan ohjan. Kankiohjat olivat hanganneet tamman kaulaa ja se oli vaahtoutunut. Taputuin hiestä kiiltelevää mustaa kaulaa, kun keräsin ohjat takaisin tuntumalle. Teimme hetken viellä laukka työskentelyä harjoitellen lähinnä kootussalaukassa pituushalkaisijaa ja pysähdyksiä, eli toisin sanoen alkutervehdyksiä. Ymmi tuntui hyvältä ja se jaksoi lopulta melko hyvin, mutta kuntoa on kisakaudelle kuitenkin nostettava. Kävimme viltin kanssa pikku lenkin pihalla, mutta en uskaltanut kauaksi lähteä, ettei tamma saisi kylmää ja vilustu. Se pääsi lenkin jälkeen Alinan mahtavaan hoitoon, eli suihkuun solariumiin ja kuulemma sillä on tänään vieläpä hierontakin.

17.01.2016 Rataestevalmennus valmentaja Mette (VRL-13589)