Pöllökumpu
Kansallisaarteita

Zhara Ion

VH23-101-0039 | meriitit
Rotu, skp	Venäjänratsuhevonen, tamma
Syntynyt	14.01.2016 RUS, Ionic (IONI0011)
Omistaja	SissiP (VRL-09562), Pöllökummun tila
Väri, säkä	Musta, 161cm
Koulutus	ko. VaA, re. 110cm, ke. CIC2

Ihailemani kasvattaja Ionic, antoi minulle super mahdollisuuden lähteä vähän kouluratsastuksen maailmaan. Ehkä hiukan petyin kasvattiin, koska se myös hyppää todella makeasti. Kouluhevonen se on kuitenkin sukunsa puolesta ja odotan sen kanssa treenin makuun pääsemisestä. Kuitenkin tamma saa rauhassa kasvaa ja nyt nuorena se on osottanut hyvää kokoamisastetta ohjasajossa ja hyppykykyään se on osoittanut irtohypytyksessä.

Zhara alias Sara on siro, energinen ja iloinen hevonen. Se osaa kuitenkin kanavoida sen oikein, eli ei ole ärsyttävä sählä hoidettaessa. Kuitenkin pesutilanteessa Sara on hiukan kiireinen ja saattaa steppailla ja yrittää väistää letkua. Jos kilpailupaikalla ei saa ketjuihin kiinni, niin kannattaa ottaa erikseen kiinni pitäjä mukaan. Kulkee kiltisti narussa, ei siis yritä juosta ohitse tai nykiä narua. Varustaessa seisoo, mutta pintelöinnin jälkeen alkaa olla levoton, joten jos pitää odotella, niin hetkeksi vaikka karsinaan tai heinäverkon ääreen.

Liitokovio, kaareva kaula, irtonaiset lavat ja korkea kokoamisaste, nämä kaikki löytyvät lähes täydellisestä paketista eli Sarasta. Tämän täydellisen kouluhevosen kruunaa upea ulkoasu sekä helppous ratsastaessa. Ravissa saa hiukan tehdä töitä omilla vatsalihaksilla, jotta pääsee Saran liikkeeseen mukaan. Laukassa on paljon säätelyn varaa ja sen treenaaminen Saralle mielekästä. Tamma treenaa kyllä raviakin mielellään, mutta tarvisee kuitenkin joskus apua ulkopuoliseltakin, eli valmentajan avustus maasta käsin. Hyvän kouluhevosen jatkoksi Sara myös hyppää loistavalla tekniikalla ja todella rohkeasti. Tamman mielestä koulutuuppaukseenkin voi lisätä paljon puomeja ja se on aina innoissaan tekemässä estetehtäviä. Esteillä ratsastajan on kuitenkin oltava aavistuksen tarkampi, ettei tamma pääse puremaan kuolaimeen ja vetämään päätä alas esteiden välissä. Joskus liioittelee myös hyppyään, eli mukaan on päästävä, ellei halua maistella maneesin hiekkaa. Maastoilee yksin käynnissä ongelmia, mutta ravaillessa ja laukatessa jännittyy helposti. Seurassa kaikki sujuu ongelmitta. Hyppää myös maastoesteet rohkeasti, mutta ongelmaksi muodostuu usein maastokokeen siirtymämatkat, kun tamma näkee joka koivun takana hirviöitä.

Helppo lastata. Nousee itse traikkuun ja löysällä narulla seuraa rekkaan. Rekassa ei voi olla heti sillan vieressä, koska alas tulessaan tarvitsee hiukan tilaa ja aikaa miettiä. Ensimmäisenä oleessaan stressaa laskeutumista ja saattaa yrittää hypätä sillalta alas vauhdilla. Kilpailupaikalla ongelmaton, mutta hiukan lähesiriippuvainen, eli ei halua kauasmuista hevosista. Onneksi kuitenkin ratsastaessa keskittyy olelliseen, joten suoritus ei kärsi.

Sukulaiset ja varsat

	t. Bozhena Sova	s. 25.05.2021	emä Harbik GA
	o/t. Varsuli	s. 00.00.0000	isä Nimi

Kilpailut ja päiväkirja

14.02.2016 Kouluratsastusta 553 sanaa, kirjoittanut omistaja

Annu varsti Saraa jo käytävällä kuntoon. Nainen ontehnyt loistavaa työtä tamman koulutuksessa ja yhteistyömme ansioista tamma on kehittynyt todella nopeasti ja kulkee jo mielellään kaikissa askellajeissa oikein päin. Huolimatta satula vaiukeuksista, niin tamma on pysynyt terveenä ja käytämme koulusatulan alla paksua lammaskarva huopaa, joka antaa hieman satulan virheitä anteeksi. Uusi satula on hankinta listalla, kunhan tamma vain hiukan kehittyy viellä ja selkä alkaa olemaan pysyvässä muodossaan. Pintelöity tamma nillitti jo odottamassa satulan ja loimen kera, kun valitsin sille suitset, remontti turppis ja suorakumikuolain olivat tämän päivän valinta. Askartelin kuolaimet paikoilleen ja vaihdoin tammalle suitset riimun tilalle. Nappasin naulasta samentti kypäräni, jota pidän talvisin, jotta aivot eivät jäädy huippu hyvin ilmastoidussa kypärässä. Hanskat laatikosta ja kouluraippa telineestä. Lähdimme kohti edelleen uutuuttaan kiiltelevää maneesia, jota raksan pojat ovat rakkaudella lanailleet ja tallin porukka käy n. kerran viikossa haravoimassa seinältä hiekat takaisin uran suuntaan.

Maneesissa vähensin hiukan molempien varustutsta, koska maneesi on todella lämmin jätin toppatakin katsomon reunalle ja samoin tamman viltin. Käärin kaulahuivin viellä takaisin kaulaani ja ohuen softsellliivin neule puseron päälle. Pomppasin vyön kiristyksen jälkeen jakkaralta tamman selkään ja annoin taputuksen jälkeen luvan lähteä kävelemään. Sara kiersi varmoin askelein tuttua maneesia, eikä se säpsynyt edes vaikka ikkunoista vilahti katolta tippuvaa lunta. Onneksi emme olleet aivan ikkunan vieressä kun lumet tulivat katolta alas. Keräilin ohjat tuntumalle ja aloin ratsastamaan tammaa pohkeesta kohti ohjaa ja taipumaan samalla. Tamma tapailee jo avotaivutusta käynnissä, mutta jotenkin se on hahmottanut sen paremmin ravissa. Kuitenkin valtava työmoraali saa sen yrittämää käynnissäkin vaikka se on vaikeaa. Siirryttyäni kevyeeseen raviin jatkoin ravaillen isoja pääty-ympyröitä ja taivutellen tammaa. Suorilla meillä tuli hiukan ongelmia, kun tasapaino meinaa pettää, joten jätin pientä asetusta pitkille sivuille ja suoristin varoen ja siirsin asetuksen ulos. Tälläisellä jumpalla olemme saaneet tammaa jo suoristettua etenkin laukassa, missä se meinaa kaatua herkästi sisälavan päälle, kun lähdetään pitkälle sivulle. Paljon suunnan vaihtoja ja hiukan tempon vaihtluita, mutta pääsääntöisesti annoin tamman liikkua avoimessa muodosa isoa ravia.

Istuin satulaan ja kokosin pari askelta ja nostin oikean laukan. Laukkasin paljon ympyröitä ja voltteja. Suorille yritin hiukan ratsastaa tammaa eteen säilyttäen asetusta, jotta tasapaino säilyisi. Kuitenkin tuli paljon tahtirikkoja tasapainon heilahtelun vuoksi. Kiitin kuitenkin tammaa ja vaihdoin suuntaa ravin kautta. Vasen laukka on aavistuksen parempi, mutta suoraan ei päästä kovin pitkälle kun aletaan horjumaan. Kuitenkin tasapaino korjauttuu heti, kun asettaa, joten verryttelyn jälkeen päädyin kokeilemaan vastalaukkaa. Nuorukainen teki tänään elämänsä ensimmäiset vastalaukat pitklle sivulle asettuen ulos. Mieletön tunne, kun kohti peiliä mennessä sain vain istuttua ja katseltua kuinka suorassa ja tasapainoisena se kulkikaan. Muutamien vastalaukkojen jälkeen vaihdoin suuntaa ja otin parit toisinkin päin. Tamma alkoi kuumua, mutta kuunteli silti. Lopetin onnistumiseen ja taputin tammaa kaulalle. Siirryin loppuraveihin, jossa annoin tamman venyttää eteen alas molempiin suuntiin.

Heitin loimen tamman selkään ja takin pääleni. Avasin oven ja ratsastin pihalle. Lähdin kävelemään pikku lenkin pihassa, jotta tamma saisi taas ihmetellä kaikkia mörköjä. Kävimme myös koiratarhoilla kuuntelemassa koiran haukuntaa ja tervehtimässä Heroa, joka on isosta mahtavasta ulkomuodostaan huolimatta todella lempeä ja ystävällinen muita eläimiä kohtaan. Kennelillä työskentelevä Elvi päästi Heron matkaani ja koira seurasi meitä kuuliaisesti tallille. Tallin pihassa Sara tutustui paremmin koiraan, kun laskeuduin ratsailta. Suloisia pusuja puolin jos toisin vaihdettiin ja Sara hieroi Heron selkää turvallaan. Rakkautta ensissilmäyksellä.

Puin Saralle lämpimästi kuivatusloimia ja siihen päälle toppaloimen kaulakappaleella ja heitin sen kavereiden luo tarhaan. Heron jouduin kutsumaan tallin ovelta mukaani, kun koira olisi jäänyt niin mielellään tutustumaan Saran tarhakavereihin.

22.06.2016 Kesäinen maastoilu 221 sanaa, kirjoittanut omistaja

Varustin pikaisesti jo aamuisesta Saran ja olin jo puoli yhdeksältä valmis lähtemään maastoon. Lähtöäni viivytti kuitenkin aamupalaveri, mutta siitä huolimatta tamma ei paljoa joutunut odottamaan. Nousin ulkona punaisiin puetun tamman selkään ja pyysin sen liikkeelle. Saran estesatula tuntui ihanan pehmeältä, kun tytöt pitivät eilen varustehuoltopäivää leiriläisille. Leiriläisiä varten lähdinkin jo näin aamusta liikkeelle. Iltapäivällä heidän kanssaan oli tarkoitus hypätä vähän maastoesteitä., joten lähdin tarkastamaan niitä samalla hoitaen yhden hevosen liikutuksen.

Esteiden luona kiertelin ensin edustat ja takuustat varmistaakseni pohjan kunnon. Esteniityllä otin hiukan myös laukkaa, jonka jälkeen aloitin verryttelyjumpan kiipeilemällä portaita. "Poniportaat" ovat niin matalat että niistä pääsee hevoset pääsevät kävelemään ne ylös. Käynnissä hevonen joutuu ponnistamaan enemmän jolloin takaosan lihaksisto kehittyy paremmin. Itse vain tasapainoilin selässä, yrittäen olla häiritsemättä tammaa. Toteutin samoja portaita alas, mutta ootussa laukassa ja jatkaen tukkiesteelle lyhyehköllä lähestymisellä. Jouko oli käynyt siirtelemässä tukkeja ja pienempiä risuesteitä, sekä yhden pöydän niin että pääsemme oppilaidenkin kanssa hyppäämään kivoja tehtäviä. Sara puolestaan toteutti helpot harjoitteet ilman ongelmia, vaikka hieman joutuikin ajattelemaan asioita, kuten mihin jalkansa voi laittaa. Saran super hyvä ratsastettavuus teki uudenkin esittelemisestä helppoa eikä neiti kieltäytynyt kertaakaan yrittämästä.

Palatessani tallille tamma antoi itsestään lähes kaiken venyttäessään eteen alas ja antaen askeleensa lentää. Palauttelin tammaa viellä kylätieelä, jonka jälkeen vein sen talliin ja purin varusteista. Sara pääsi suuhkun jälkeen tammalaumaan laiduntamaan isolle laitumelle. Juhannuksen ne saavatkin kaikki laiduntaa.