Vappulan Aprilli "Apri"

VH19-018-0623 :: KTK-III

Rotu, sukupuoli	Suomenpienhevonen, tamma	Omistaja	A. Niemimaa, VRL-09562
Väri	rautiaankimo	Säkäkorkeus	148 cm
Syntymäaika, ikä	01.04.2019, 10-vuotias	Kasvattaja	Vappulan Kartano
Painotuslaji	kenttäratsastus	Koulutustaso	ko: Helppo A, re: 110cm
Apri etsii hoitajaa		Lue hevosen päiväkirjaa

© Miivi, kiitos

"​Meidän pikkuinen Apri on syntymäpäiväänsä sopivasti kujeileva ja huumorintajuinen hevonen. Siksipä kai se sitten lopulta Aprilliksi nimettiinkin. Hyväntuulinenkin Apri on - oikein sellainen hyvän mielen hevonen. Ei sen kanssa käy aika tylsäksi taikka mieli apeaksi. Pahan päivänkin se karkoittaa, tuo meidän pikkuinen Apri." - Kasvattajan sanat.
Kasvattajan mukaan erittäin ihmisrakas ja myös mahdollisesti pihattoon soveltuva pikkutamma todellakin sulatti sydämeni. Aprin kanssa koeratsastus meni melkein kokonaan kaarrosta rupatteluun ja tamman otsan rapsutteluun. Niin ihana ja kaunis tamma on vain pakko saada meille. Vaikkakin koeratsastuksessa se nyki ohjaa melko paljon ja oli muutenkin hieman epävakaa ratsastaa.

Hoitaessa mamman pikku kultakimpale ja mussukka on mitä ihanin ja rakastettavin. Apri nauttii ihmisen läsnäolosta ja hoitotoimista koko sydämestään. Se ei laumassa viihdy huomion keskipisteenä, mutta heti kun haetaan hoitopaikalle tai karsinaan on mitä parhain kainalokaveri. Monesti on työntekijät ja Aurora löytänyt itsensä tamman kanssa karsinan nurkasta eikä vain voi jatkaa töitä, kun tamma on käynyt maaten ja nukkuu pää ihmisen rintaa vasten. Ei jännity hoitotilanteissa, eikä vierasta outoja ihmisiä. Eläinlääkärinkin kohtaa aina korvat hörössä ja joskus jopa matalasti höristen. Ja on meillä eläinlääkäri käynyt myös varta vasten tamman karsinassa pikku haliterapiassa, kun töissä on ollut rankkaa.

Apri on hieman lyhyt runkoinen ja ahdaskaulainen, joten se ei missään huippu perään annossa tule koskaan kulkemaan. Kuitenkin tälle hieman tynnyrimäiselle tädinkuljettimelle on hyvin ominaista kulkea aavistuksen etupainoisena, mutta silti tasaisena ja miellyttävänä ratsastajalle. Jos Apri jännittyy sen askeleet muuttuu ponimaisen tikittäviksi ja ratsastaja huomaa sen kyllä hetkessä selkään. Parhaimmillaan Apri on kuitenkin vapaapäivien rattona maastokaverina. Sunnuntai aamu ei edes krapulassa tunnun niin pahalle, kun saa Aprin kanssa painella pitkin maita ja mantuja. Erittäin varmajalkainen ja täysin maastovarma, edes puimuri tai isoimmat pohjanmaalaiset isäntätraktorit eivät hätkäytä kapealla hiekkatiellä. Tamma vain hidastaa ja pahimmillaan astuu metsän puolelle, kun toteaa että nyt ei mahduta. Jos on oja, niin aika näppärästi laskeutuu ojaan ja kiipeää sieltä ylös. Harvoin edes hyppää vauhdittomana, maastoesteillä vaatii hieman vahvempaa pohjetta, kun rataesteillä, mutta imu esteelle on parempi. Rataesteillä, ei ole kaikkein innostuvinta sorttia, mutta hyppää puhtaasti, mikäli ratsastaja ohjaa keskelle ja pitää pohkeet kiinni.

Sukutaulu & -selvitys

Jälkeläiset

Kilpailukalenteri