Viihdelinna


Rakkaudesta viihteeseen ja pelottomuudesta stunnteihin

Tutustu rauhassa

Viihdelinnan alunperäisen tilan nimi on Tönnilän talo ja se on rakennettu 1800-luvulla, ihan tarkkaa historiaa talosta ei tiedetä. Siellä on ollut alunperin varakas Tönnin suku, jonka mieskantaa oli vähentänyt mm Kauhajoen kapina ja suku oli päättänyt muuttaa hieman syrjempään. Tönnilän talon rakensi Jussi Tönni ja se valmistui kesällä 1816, jolloin tilalle tuotiin myös ensimmäiset lehmät. Lehmille suoja valmistui syksyksi. Tönnilän talo on säilyttänyt nimensä, vaikka siellä on sukuvaihtunutkin. Tönnin suvulla tila ei pysynyt kuin 1860-luvulle asti, jolloin Jussin poika Artturi myi tilan pelivelkojensa vuoksi. Tilalle muutti tilallisen Esko Juuren keskimmäinen poika nuorikkonsa kanssa Jalasjärveltä. Juuren suvulla tila pysyi 1990-luvulle asti, kun laman alla tilan toiminta kuihtui ja se pakkohuutokaupattiin. Tilan osti iäkkäämpi taiteilija pariskunta, joiden aikana piharakennukset rapistuivat ja lopulta atelijeenä toiminut navettakin oli käyttökelvoton.

Telma ja Jason ostivat Tönnilän talon ja sen maat. Tila laajeni hetkessä kun naapureilta ostettiin metsää ja peltoja. Tilan nimi on edelleen Tönnilän talo, eli tien viitassakin lukee Tönnilän talo, mutta täällä toimii nykyään yritys Viihdelinna ja sekin lukee tienviitassa. Pihapiiriin tehtiin isompi remontti ja navetta sekä piharakennuksia purettiin. Tilalle tuotiin pohjanmaalaiseen ympäristöön hyvin istuvia punaisia aittoja ja mökkejä. Myös kota ja kotasauna löytyy pihapiiristä. Sekä muutama ”mummonmökki”, joista on saatu remontoitua oikein mukavia yksiköitä henkilökunnalle ja taiteilijoille. Aitat ovat vain kesäkäytössä ja varastoina. Tallit uusittiin ja hirsitallin pätkä tuotiin Sahankylästä, se olikin ensimmäinen mikä pihaan asettui. Pikkuhiljaa tila muokkaantui nykyiselleen ja sitä kehitetään aina tarpeen mukaan.

Päätalli on rakennettu osittain hirrestä ja osittain paremmin eristetystä kivielementistä, totesimme kun kuulimme että vanha hirsitallin pätkä on myynnissä että sehn olisi kiva ja tilan päätallia päätettiin myös koristaa hirsillä, mutta toki kuitenkin hyvin eristettynä. Talli pysyy talvellakin miellyttävän lämpimänä ja kesällä sopivan viileänä, kun tallissa on tehokas ilmastointi, jolla voi säädellä tallin lämpötilaa konehuoneesta käsin. Pää ovista kun tulee sisään niin vasemmalle jatkuu varastoa ja oven vierestä löytyy heti WC ja varustehuone. Oikealta puolelta pääsee kapuamaan rappusia pitkin yläkertaan ja rappusten alta löytyy kaappitilaa, sekä ns minikeittiö, jossa hevosten ruuat turvotetaan ja jaetaan. Yläkerrasta löytyy toimisto, oleskelutila, joka on varustettu kattavalla keittiöllä, lisäksi yläkerrasta löytyy pesula ja kuivaushuone (johon ei tuoda likasia loimia kuivumaan).

Tallissa on tilavat ja avarat avokarsinat 20 hevoselle ja yksi tilava pesukarsina. Käytävällä on harjauspaikkoja ja sivuovien luona voi myös harjata hevosia. Sivuovet ovat oikeastaan vain henkilökunnan käytössä, eikä niistä yleensä kuljetella hevosia. Sivuovilta löytyy hyllyköt ja kaappeja, joissa säilytetään hevosten hoitokoreja ja toisellapuolella loimia. Vain hyllyillä olevia tuotteitta saa käyttää ilman henkilökunnan lupaa. Hevosten kulku on pääsääntöisesti pääovesta. Toisesta päädyssä sijaitsee kuivaushuoneet, jotka on tarkoitettu likasten loimien kuivatukseen ja sieltä pääsee myös hirsitallin eli yksityisten puolelle. Tallin tilat on suunniteltu niin että siellä pääsee ajamaan pienkoneella, joka helpottaa huomattavasti tallitöitä.

Yksityisille on varattu tuo tallin vanhin osuus, eli hirsitalli. Tallissa on kuusi tilavaa karsinaa, joissa on tarvittavat mukavuudet. Mikä hirsitallista tekee kivan on tosiaan tunnelmallinen, mutta todella tilavan käytävän omaava oma yksikkönsä. Se on yhteydessä päätalliin, mutta sinne on tuntiratsastajilta pääsy kielletty. Kuivaushuoneista pinempi on kokonana yksityisten valtakuntaa ja siellä on myös säilytystilaa. Eniten säilytystilaa löytyy kuitenkin varustehuoneesta ja käytävältä. Käytävällä pesukarsinan vieressä on kaikille omat pystykaapit joissa on hyvä säilyttää muutama vaihtoloimi, varariimu ja hevosen rehut on tarkoitus myös säilyttää näissä kaapeissa. Muut varusteet saa näppärästi varustehuoneen isoihin kaappeihin ja ylimääräisiin telineisiin. Käytävällä on tilaa myös omalle kisakaapille, jos sellaisen omistaa.

Uusin ja viimeisimmäksi valmistunut osuus on oritalli 16 karsinalla, joissa voidaan majoittaa myös hankalat ruunat. Tallissa on ”umpikarsinat”, joten orit ei pääse käytäville roikkumaan ovista. Kalterit tuovat kuitenkin valoisuutta talliin ja hevoset eivät ole täysin eristyksissä toisistaan. Muistuttaa muuten päätallia, mutta täällä on ehkä eniten tilaa varusteille. Tallin päädystä löytyy vaunuvarasto ja myöskin haarniska ja muu rekvisiittaa säilytetään. Kaksi pesukarsinaa, joissa on hyvin tilaa hoitaa hankaliakin oreja. Toimisto, taukotila ja varustehuone löytyy myös oritallin puolelta.

Viihdelinnan kylmäveriset asuvat pihatoissa, joissa ne saavat elää mahdollisimman luonnollista elämää isoissa tarhoitta. Aktiivipihatto on Viihdelinnan isoin pihatto, joka koostuu kahdesta makuuhallista ja kolmesta katoksesta, joista kaksi on aina hevosten käytössä ja olkikuivituksella. Yksi katos löytyy ns leikkitarhasta ruokintakujan takaa. Aktiivipihaton hevoset ruokailevat vapaalla heinällä, joita löytyy ruokintakujasta ja jalottelutarhasta. Vesipisteet sijaitsevat leikkitarhassa ja molemmista makuuhalleista. Perus rehut hevoset saavat ruokinta-automaatista ja lisärehut ne saavat kerran päivässä ollessaan liikutuksessa tai iltahoidon yhteydessä. Automaatista ei voi jakaa mössöjä. Koulutettavia hevosia varten pihaton viereen on rakennettu toinen pyöröaitaus.

Pikkupihatot on tarkoitettu hevosille jotka eivät viihdy tallissa eikä pärjää isossa laumassa, kuten orit. Pihatot ovat max kahden hevosen rakennuksia, joissa on pienikatos ja makuuhalli. Ruokinta-automaatit eivät ole käytössä kuin yksittäisillä hevosilla, jolloin rehut laukeaa kolmesti päivässä automaattisesti. Pikkupihatoissa voidaan myös säännöstellä heinää tai ruokkia vapaalla heinällä.

Hevoset saavat tarhailla muutenkin aina kaverin kanssa, jopa orit mikäli kykenevät siihen. Pyrimme pitämään tarhoissa vapaata heinää ja hevoset yleensä viedäänkin suoraan aamulla ulos. Ne saavat automaatista kuivat väkirehut ja henilökunta jakaa vain mössöt niille jotka ne syövät. Arkisin hevoset viedään ulos 6.00 ja vkl 7.00 tai riippuen kuka on aamussa vai jaksaako omistajat viedä hevoset valmiiksi ulos. Yksityisillä kuitenkin ajat ovat nuo ja talvella vasta kun on valoisaa, niin herkimmät ulos. Tallin omat hevoset viettävät yöt kesäisin laitumella ja päivä huilii ennen tunteja tallissa.

Viihdelinna tarjoaa monipuolisen liikutus ja treenausympäristön hevosille sekä ratsastajille. Meillä on otettu huomioon niin este-, kenttä-, koulu- ja valjakkohevoset, sekä tietenkin keskiaika- ja showratsastajat. Kenttiä meillä on kaksi tarjolla 90m x 40m joustavapohjainen alta kasteleva ratsastuskenttä ja 100m x 50m nurmipohjainen derbykenttä kiinteine esteineen, sekä 75m x 25m ratsastusallataan oleva hyväpohjainen maneesi ja vaihtelevassa maastossa kulkevat 9 maastoesterataa, eli jokaiselle kilpailtavalle tasolle omat radat, jotka ovat muokattavissa siirrettävillä esteillä ja lisälenkeillä. Meiltä löytyy omaa rantaviivaa yli kilometri ja kaksi rakennettua matalaa lampea maastoesteradalta, jossa kahlaaminen ja uittaminen onnistuu kesäaikana ja talvisin järvelle muodostuu kantava vahva jää, joka tarjoaa mukavaa vaihtelua ja oikomista kylän reiteille. 2 pyöröaitausta on tarkoiteeu hevosten juoksuttamiseen, vaikeiden hevosten tarhaamiseen ja maastakäsin työskentelyyn. Derby kentältä löytyy oma verryttely alue ja vierstä iso hiekka alue, jossa on maastoesteitä. Derbykentän takaa löytyy viellä turnajaisalue, jossa järjestämme turnajaisia ja show ratsastusharjoituksia ”metsäkujassa” eli laukkasuoralla.

Maastoja löytyy pohjanmaan lakeuksilta ja metsistä vaikka millä mitalla. Tasaisia maastoja ja hieman mäkisempiä, sekä rakennettuja jyrkempiä mäkiosuuksia, joita Jason yhdessä Jarmon ja Eljaksen kanssa suunnittelee ja totuttaa. Oma hiekkaharju antaa hyvää rakennusmateriaalia tarhoille ja teille, vaikka sinne onkin sata kilometriä matkaa, niin sieltä meille tuodaan tarvittavat hiekat yhteistyökumppanien avulla. Maastoja siis huolletaan ja käytyään kovasti, joten meillä onnistuu myös vaellukset. Ikkeläjärven hiekkaharju on jo rauhoitettu ja sieltä ei enään juuri nosteta hiekkaa, vaan sinne on rakentunut osa meidän maastoesteradasta ja harjoitusalueista.

Maastoja ja tiloja kuvina:
Kenttä, Maneesi, Päätallin kaapit, Vaunuvarastoa, Hirsitallin karsinat
Metsätie, Tie harjulle, Metsäpolku, Metsätie

Toivottavasti viihdyt tallillamme, väliaikaisesti yhteydenpito sähköpostitse
yst terveisin Telma ja Jason Titogov (Norpatar VRL-09562)